Elämä kertoo, tarinoita
värittää. Yksi ainoa
tarina voi sisälläni
kehää vuosikaudet
kiertää.
Niin vähillä eväillä
elämään lähdetään.
Toisille vain kaikesta
tähteet säästetään.
Minä tänään painin
kanssa omatunnon,
testaan sen vahvuuden,
sekä voiman, kunnon.
Draamakuningattarien
en joukkoon kuulu minä.
Silti sydämeni
on aina sirpaleina,
palasina.
Tänään itseäni pilkkaan,
sidon nuoran kaulaan
mielikuvitukseni vilkkaan.
Sanon ei, sanon juu,
viisaammaksi siitä
en koskaan tuu.
Kaihonkaravaanilla
ratsastan, yli
kuivan villinlännen.
Runon kyydistäni pois viskaan mennen
tullen. Ruoskalla voimaa
annan runoratsun selkään.
Se kohta eläinrääkkäyksestä
minua syyttää,
sitä kovin pelkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti