Even in the midst of frost live in love

Even in the midst of frost live in love
Deep is the words of the swamp,
my way to take boggiest
sources creates.
Causeway bear again,
even if there is frost weak maas.

If a man walking next to me,
so perhaps he would be mine,
perhaps?
Such high-o'-fire,
bear country, and the sky,
northern lights the fire.
Where's the lie I
beloved, which would be more expensive
the secular gold?

Oh cranberry sour berry,
where you grow, you can withstand frost
cold weather? Fin is your home,
let picking berries.
Improve women's diseases,
you are a gentle man,
a living woman.

I am lost,
light it will-o'-the-wisp,
which melted in your lap.

Even in the middle of the frost
invites you to the swamp, embed, sing
puli, puli. The snow was raining,
off again melted. November
unto that man, my heart
place the tee. Give the woman
hand, heat heart.

Vielä roudankin keskellä asuu rakkaus

Syvä on sanojen suo,

tieni vie upottavien

hetteiden luo.

Pitkospuut kantavat taas,

vaikka on routa heikko maas.

Jos viereeni kävelisi mies,

niin ehkä hän olisi omani,

kenties?

Yhtä suurta virvatulta,

kantaa maa, ja taivas,

revontulten tulta.

Missä lie minun mielittyni,

rakkaani, joka olisi kalliimpi

kuin maallinen kulta?

Oi karpalo hapan marja,

missä kasvat, kestät hallan

pakkaset? Suo on kotisi,

anna poimin marjasi.

Parannat naisten taudit,

olet hellä ihmiselle,

naiselle naimakuntoiselle.

Minä olen eksyksissä,

sytytä se virvatuli,

joka syliisi sinun suli.

Vielä roudankin keskellä

kutsuu suo, hete laulaa

puli , puli. Lumi satoi,

pois taas suli. Marraskuu

tuo mies luoseni, sydämeeni

sija tee. Anna naiselle

kätesi, lämpö sydämesi.

Satakieli

Satakieli kaiken nieli,

tanssi niin kuin heikkopäinen.

Oli satakieli naaras,

nainen lettipäinen

Tanssin lopuksi saapui

talvi jäinen. Nainen hän

oli itsepäinen, sekä eläväinen.

Sanojen Sammon takoja,

Kalevalan perillinen.

Riimien riipustelija,

omisti satakielen,

helisevän mielen.

Helise tiuku, mies

laiha kuin riuku.

Haravan pii, niin ukki

miestä nimittää.

Mies ilman mielilittyä jää,

Aino annetaan morsiameksi

Väinämöiselle.

Itkuvirsien ihmeelliselle

ilmentäjälle, vanhalle miehelle.

Mother Earth is crying

A large dose of a holy anger,
torture, remorse,
who is weak in the flesh hates?
Children darkness
running around the garden.
Towards Christmas, only darkness
thickens. The key around his neck,
he cries out to be a mother
window, when obtained
food?
The grace of the key to the lost,
some seek, while the world
trembles. For me, comfort
Now bring the message of something.

Mother Earth is crying
black oil-stained tear.
I never do anything great,
man bends over in front of the country,
and prays toward Mecca.

Atheist as anakonda,
squirms under the cross.
Children must not be intimidated,
Devil or available to the.
Salty water pollution,
November cries, it's pouring rain.
My mother she is resting,
heart of the earth, and that I below.

Maa itkee

Suuri annos pyhää vihaa,

kidutusta, katumusta,

kuka heikkoa lihaa vihaa?

Lapset pimeyden keskellä

juoksevat pitkin pihaa.

Joulua kohti, vain pimeys

sakenee. Avain kaulassaan,

hän huutaa : äiti tule

ikkunaan , milloin saadaan

ruokaa?

Armon avain kadotetuille,

jostain etsikää, taas maailma

vapisee. Minulle lohdutuksen

sanomaa nyt jostain tuokaa.

Äiti maa itkee

mustan öljyn tahriman kyyneleen.

En mitään suurta koskaan tee,

mies edessäni maahan kumartuu,

ja mekkaan päin rukoilee.

Ateisti niin kuin anakonda,

kiemurtelee ristin alla.

Lapsia ei saa pelotella,

pirulla tai saatanalla.

Saasteista suolaista vettä,

marraskuu itkee, sataa kaatamalla.

Minun äitini hän lepää,

maan povessa, mulla alla.

I have had enough small sky

I have had enough small sky
I've had it a little sky,
the red room, and a potato patch.
The man who shovel handle
secretly leaning again.
I am writing this,
poems, articles and columns.
Words splicing,
phrases in a sentence after the.
Rhymes depends up
clothesline,
floating in the wind race
clean clothing.

Blow the extinguishing coal,
kick the edge of the fire
the flanking brick.

Open the door to my world,
here is space for one
a particular human.
The man the way you want,
Would you like some coffee, or wine?

Ordinary daily life, there is no
fiiniä too. I can be
kind, cruel or rough.

Minulle riittää pieni taivas

Minulle riittää pieni taivas,

punainen tupa, ja perunamaa.

Mies joka lapion varteen

salaa nojaa taas.

Minä kirjoitan näitä,

runoja, ja pakinoita.

Sanoja silmukoin,

lauseita lauseen jälkeen.

Riimejä riippuu jopa

pyykkinarulla,

leijuvat tuulessa kilpaa

puhtaiden vaatteiden kanssa.

Puhallan sammuvaan hiileen,

potkaisen nuotion reunaa

reunustavaan tiileen.

Avaa ovi minun maailmaani,

täällä on tilaa yhdelle

tietylle ihmiselle.

Miehelle mieleiselle,

otatko kahvia, tai viiniä?

Tavallista arkea, ei mitään

liian fiiniä. Osaan olla

kiltti, julma tai karkea.

Dressed in red

The sky was heavy with heat,
the night of heavyweight 
cotton candy clouds.
And the yard tree, blackbird sang,
and I began to sing it with
in concert arias.

I was in it, which came into the driveway
red skirts swaying.
I could not swallow my tears,
even though the night was
beautiful, and wonderful.
Days of roasting cinnamon feet,
I walked the road ahead.
Black hair swinging in the wind,
wildly waved tree branches between the wind.
I was the plethoric, shapely,
I had it a vibrant red lip.

Punamekkoinen

Taivas oli helteestä raskas,

yön pilvet painavaa hattaraa.

Niin piha puussa lauloi rastas,

ja minä aloin laulaa sen kanssa

yhteistuumin aariaa.

Olin se nainen, joka astui pihatiellä

punaiset helmat heiluen.

En voinut kyyneleitäni niellä,

vaikka yö oli kaunis, sekä ihmeellinen.

Päivän paahtamin kaneli jaloin,

minä tietä eteenpäin taivalsin.

Mustat hiukseni tuulessa keinuen,

villisti vilkutti puiden oksien välistä tuuli.

Minä olin se verevä, muodokas nainen,

olin se eloisa punahuuli.

I write

November nail the cruellest,
the woman's neck scratches again.
I am trapped in the middle of the darkness,
this sentiment name I do not know how to give.
Memories somewhere in the summer of refuge.
From words to boil porridge mixed,
they are an echo of something,
I got it from the catch.

Echoes of love,
yesterday the energy of life.
I write the mantra black
much Advisory, for tomorrow
darkness-supporting.
For me, this world
not much to give,
my heart carries in it
crying wood, old rot rowan.

My heart whispers the words into the air,
you were not with me only
wind transient contact with the hair.
You were soft, like a white, airy
meadow wool. I walk the boardwalks spouses
along, and I cry in pain.
Oh, mother earth, I'm one of you
daughters, one without a descendant of the maiden.
Karelian writer.

Kirjoitan

Marraskuu kynsin julmin,
naisen niskaa raapii taas.
Olen ansassa keskellä pimeyden,
tälle tunteelle nimeä osaa antaa en.
Muistoissani jonnekin kesään pakenen.
Sanoista keitän puuron sekalaisen,
ne ovat jokin kaiku jostain,
mistä kiinni sain sen.
Jälkikaikuja rakkaudesta,
jäännösenergiaa elämän.
Kirjoitan mustaa mantraa
paljon antavaa, huomisen 
pimeyteen kantavaa.

Minulle tämä maailma
paljon antaa saa,
sydämeni kantaa sisällään
itkupuuta, vanhaa lahoa pihlajaa.
Sydämeni sanoja ilmaan kuiskaa,
sinä et ollut minulle vain
tuulen ohimenevä kosketus hiuksilla.
Olit pehmeä, kuin valkea, ilmava
niittyvilla. Soilla kuljin pitkospuita
pitkin, onnuin, ja kivusta itkin.
Oi maaäiti, minä olen yksi sinun
tyttäristä, yksi ilman immen jälkeläinen.
Karjalan kirjoittava nainen.

Family Suominen

Life is a pre-filled form to the 
Social Insurance Institution.
Basic Family is the fact that the cradle whisk,
the child moves, unhappy wife and
wife unlucky unemployed man.

Saturdays are the lottery, dreaming,
that someone from fortune turns, believes
together with the wife and husband.
Oh, poor family, originally a familiar feel to it.
Finnish family Suominen,
now there is no longer time for S F -FILMIN,
but it is time to films of Aki Kaurismäki.

In the News pedophile school around the corner,
lay in lurking. It has one, and that color
auto mobile. The crisis service, save,
enveloped the children of the cold, this
crazy madness of society
does not wash off with water.

Perhe Suomisen

.

Elämä on esitäytetty Kelan lomake.

Perusperhe on se, että kehtoa kiikuttaa,

lasta liikuttaa, onneton vaimo ja

vaimolla epäonninen työtön mies.

Lauantaisin lototaan, haaveillaan,

että joku ilta onni kääntyy, uskoo

siihen yhdessä vaimo ja mies.

Voi perhe poloinen, perin on tutun oloinen.

Suomalainen perhe Suomisen,

nyt ei ole enää aika S F –FILMIN,

vaan on aika elokuvien Aki Kaurismäen.

Uutisissa pedofiili koulun kulman takana,

vaani piili. Sillä on sellainen, ja sen värinen

automobiili. Kriisipalvelu, pelastakaa,

vaipalliset lapset pakkasesta, tämä

hullu yhteiskunta hulluutta ei pois vedellä pestä.

Christmas toward

Then came the words
After the silence.
They occupied the place
from the path of the dead love.

In the greenhouse,
Among other jars,
life germ grew,
in a black pot.


I want to be a seedling.
Get light, soil, nutrient,
and water. 
Treatment is gentle,
I miss that feeling that I
beautiful tin foil
decorated for Christmas.

Joulua kohti

Sitten tulivat sanat
jälkeen hiljaisuuden.
Ne valtasivat sijaa
polulta kuolleen rakkauden.

Kasvihuoneessa, 
joukossa toisten ruukkujen,
elämä idusta versoi,
mustassa ruukussa.


Minä tahdon olla taimi.
Saada valoa, multaa, ravinnetta,
sekä vettä. Hoitoa hellää,
kaipaan sitä tunnetta,
että minut
kauniilla tinapaperilla
jouluksi koristellaan.

Love

I sometimes present
that cell.
I stand strong
two feet,
it is the feeling
that path.

One-minute oscillation,
The Balancing
inflatable board.

Love,
racking than iron
inside of me.
Same genes
as the troubled
my father.

Rakkaus

Olen joskus läsnä

joka solulla.

Seison vahvana

jaloillani,

se on tunne

joka polulla.

Yhden hetken heilahdus,

tasapainoilen

pomppulaudalla.

Rakkaus,

kuin raastinrauta

sisälläni.

Samat geenit,

kuin levottomalla

isälläni.

Again, the sky is crying

Showers grate down
the November sky.
I'm flying, cold,
I'm on a lap of the air ship.
Where is the man who,
is not afraid of a woman with a
say in their possession.

Here in red
clothes alone on the pad.
Note: The kind of happiness, only sorrow
prey, I can not hide
never say the yen.
Again, the sky is crying, sleet
grate on my face to the ground.
I will never be able to pay
this high price,
which my bosom grate.
I'll never get
a match fire burning.

It's always the flame goes out
as quickly, too
soon run out of matches.
I secretly always a man
I love poetry book
longing often write.
The new law will draw up the Parliament,
and falls from the sky racking
sleet. I was turning in circles,
which is the head, and where he was.

Taas taivas itkee

Räntää raastaa alas
marraskuinen taivas.
Minä lennän, kylmissäni,
olen sään sylissä ilma laivassa.
Missä on se mies, joka
ei pelkää naista, jolla on
sanan valta hallussaan.
Nainen täällä punaisissa
vaatteissaan yksin eteenpäin tallustaa.

Huomista onnea, vain suru
saalistaa, en voi piiloutua
koskaan sanojen taa.
Taas taivas itkee, räntä
raastaa kasvojen pintaa.
En koskaan voi maksaa 
tätä kallista hintaa,
mikä poveani raastaa.
En koskaan enää saa
tulitikkuun tulta polttavaa.
Se liekki aina sammuu
yhtä nopeasti, liian 
pian loppuu tikkuaski.

Minä salaa aina miestä
rakastan, runokirjan
kaipuusta usein kirjoitan.
Uutta lakia laatii eduskunta,
ja taivaalta sataa raastavaa
räntää. Minä ympyrää pyörin,
missä on pää, ja missä häntä.

Light the People's daughter

You me you collected the rain

flowers in a basket.

I laughed so my eyes to tears.

You were in the middle of summer Goblin,

I sunbeam daughter of the sun.

Can not gnome for a long time

looks like the Prince, in the eyes of fairy

So he lives in the dark,

not there to light the daughter 

of the people can not abide.

So thousands of clichéd, it will have to live,

until its heart to understand.

I care, you would die of suffocation

myself to the grave soon mourn.

You can never travel to my hair chestnuts,

when the days are gone the next boom.

I feel the inside of the heat from the sun,

the driving of longing, summer scorching hot.

Valon kansan tytär

Sinä sateessa minulle keräsit
kukkia korillisen.
Minä nauroin niin, silmäni kyyneliin.
Olit keskikesän menninkäinen,
minä päivänsäde tytär auringon.
Ei voi menninkäinen pitkään
näyttää prinssiltä, silmissä keijukaisen
Niin pimeässä asuu hän,
ei siellä valon kansan tytär voi asustaa.
Niin tuhansin klisein se täytyy elää,
kunnes sen sydämellään ymmärtää.

Minä sinun hoivaan tukehtuisin
itseni hautaan pian surisin.
Et voi koskaan matkata hiusteni kastanjaan,
kun on mennyt päivät ensi huuman.
Tunnen sisälläni sen auringon lämmön,
sen vetävän kaipuun, kesän polttavan kuuman.

Ikkuna

Elämä, ikkuna, jonnekin
toiseen maailmaan?

Polttava kaipuu
vapaudesta. Ei onni koskaan
kauan kestä. Mies vaihtaa
paitaa niin kuin naista.
Katsoo salaa kadulle
ikkunasta, ohi kulkevaa naista.

Hetki hetkeltä aina samanlaista.
Kaihoa ikkuna heijastaa. 

Elämän janoa, malja nosta,
juo, tanniinit maista.

Window

Life, window, somewhere

to another world?

The fierce longing

freedom. Not lucky enough to never

long endure. Male to change

shirt as a woman.

Viewing secretly street

window, passing by a woman.

Moment by moment,

always the same.

Reflects the longing window.

Life thirst, raise a toast,

drink, tannins countries.

Äitimaan tytär

Tuulen tunnen ihollani,
se luokseni kantaa tuoksut maan.
Minä kerran pukeuduin,
niin kuin Kalevalan Aino,
kietouduin puhtaaseen pellavaan.
Nyt yhä jalkojeni alta kesäisin,
taittuu ruoho maan.
Aika kulkee ylitseni,
maaäidin tytär, hän olen yhä vieläkin.
Niin monin kasvoin täällä
elämää synnytin.
Yhtä suurta unta, on tämä
koko suuri luomakunta.
Suomen talvet täynnä lunta,
pumpulia, kylmää pehmeää.
Joskus sydämen myös peittää jää.
Äitimaan sylissä keinun niin kuin
lapsi pienoinen, tunnen maailman
tuoksut tuhannet.
Minä kuulen äänesi pikkuveli,
me vasta äsken lapsia oltiin,
ja yhdessä kuljettiin.

Mother Earth's daughter

I feel the wind on my skin,
it is up to me to carry scents.
I once wore,
as Kalevala Aino
Drape yourself in clean linen.
Now, still under my feet
during the summer months,
folds in the grass.
Time passes over me,
Mother Earth's daughter, I am he still is.
So many grew up here
I gave birth to life.
One of the great dream, is this
the whole great creation.
Finnish winters full of snow,
cotton balls, cold soft.
Sometimes the heart is also covered with ice.
Mother Earth's lap as the cradle
little child, I feel the world
thousands of scents.
I hear your voice a little brother,
we were just kids,
and in one was shipped.

Taistelen

Taistelen, minä
nousen aivan pohjalta,
päin myrskyä sukellan aallokkoon.
En suostu murtumaan
ajan ruostuneiden rattaiden väliin.
En käsitä tätä maailman pahuutta,
käden ojennan heikommalle,
en anna ystävän jäädä 
pelon tulvaveden alle.
Pimeyden keskellä nostan
lyhdyn palamaan ikkunalle.
Sytytän valon majakaan,
tarjoan, avun olkapääni.
Sillä vaikka olen heikko,
sisälläni soi vahva pasuunan ääni.

I fight

I fight, I
I get up from the very bottom,
the storm dive waves.
I refuse to break
time rusty between the wheels.
I do not understand this world of evil,
hand stretch out the weaker,
I do not give a friend to stay
fear inundated.
The darkness will raise
lantern lit window.
Kindle light lodge all,
offer, assistance in my shoulder.
For though I am weak,
Inside is playing 
a strong sound of the trumpet.

Today

The viewer's eyes the beauty of longing,
the stem of the second webs anger of bends.
In cold weather, the organ in the darkness
call the vibrating fingers in November.
Twilight elephant in the room, and the life
unforeseen bumps.
During the cold winter,
needed to warm Hats.
Hearing the sound of bodies 
cherishes harmony,
it causes
I am often an illusion.
Build breakable glass houses,
dream-created illusion.
Sound sugary trap, promises
always women rose garden.
Clowns, fools and not a long time
Hook me. Auervaaran point,
turn the pages fast pace of life.
I am ashamed of the pain, I try to fast
over the life of ledges to roam free.

Today I write,
a little while.
May I results in a small poem
the poor, if I can create 
a feeling of burning?
I look at life
the black lanes of the hidden shadows.
It's a sunny little moment comes,
a leprechaun gets a moment
to dance. During the spring thaw on the
echoes the November March.

Tänään

Katsojan silmien kauneuden kaipuu,

uuma toisen uumalle kiihkosta taipuu.

Pakkasurkuja pimeyden keskellä

soittaa tärisevin sormin marraskuu.

Hämärän hyssyt,ja elämän

arvaamattomat töyssyt.

Pakkasen paukkuessa,

tarvitaan lämpimät myssyt.

Kuuloelimiä hellii äänen harmonia,

se aiheuttaa

minulle usein harhaa.

Rakennan särkyvää lasitaloa,

unelman luomaa harhaa.

Äänen imelä hurmaavuus, lupailee

aina naisille ruusutarhaa.

Pellet, ja narrit eivät kauan

koukuta minua. Auervaaran kohtaan,

käännän nopeasti elämän sivua.

Häpeän kipua, yritän nopeasti

yli elämän karikkojen lipua.

Tänään minä kirjoitan,

pienen hetken vikisen.

Saanko aikaan sen, pienen runon

vaivaisen, luonko riimin hikisen.

Minä katson elämässä

pimeille kujille kätkettyjä varjoja.

Se aurinkoinen hetki pieni koittaa,

joka menninkäisen saa hetkeksi

tanssimaan. Roudan päällä

kaikuu marraskuinen maa.

Haavoitettu metsäkauris

Mies nuotiolla kiva olla voisi,
sillä on kivat korvat.
Ne jaksavat kuunnella ,
ja pysähtyä kuulemaan
äänet hiljaisuuden.

Lempeä, sekä lämmin yö,
ikuisuuden rajan rikkova tähti vyö.
Korvin vastaan ottavin
äänen kauniin kuuntelin.
Se oli kai ääni enkelin.

Silmät kauriin niin 
peittyy kyyneliin,
kun metsästäjää silmiin
katsomaan, se joutuu
viimehetkillään.

Nyt luoti ilmalennon saa,
ja kauriin haavoittaa,
se huutaa tuskissaan
,sielu kauriin sen
käy matkaan enkelten.

Kuin kauris laukkaan
käyn. Ei metsästäjää näy,
on sydämessäni luoti sen
viime metsästyksen.
Mä jatkan elämää,
ja luoti kiduttaa,
se saa tuskan palaamaan,
aina uudestaan.

Wounded deer

Man could be a nice campfire,
it has a nice ears.
They will bear with me,
and stop to hear
the sounds of silence.

Gentle, as well as the warm night,
eternity boundary-breaking star belt.
Ears against the scales of
I listened to the sound beautiful.
I think it was the angel of the sound.

Eyes deer so
covered in tears,
when the hunter's eyes
to look at, it has to
last moments.

Now, high-speed aircraft in flight may be,
and the wounded deer,
it cries out in pain
the soul of the deer
it is the journey of the angels.

Like a kid of the goats gallop
I visit. Not hunters appear,
is a bullet in my heart it
last hunting.
I continue my life,
and a bullet to torture,
it makes the pain to return,
over and over again.

Köyhän naisen ropo

Vahvoilla sanoilla, ei tanssi
mitättömät kliseet.
Ne vaivalloisesti vain
aivoistani pakenevat.
Paha maailma, vaivat
palkitsee. Edessäni näen
miehen niin pahan,
joka lipevästi kumartaa edessä
suuren rahan.
Minä arvottoman armopalan
nöyrästi maailman rattaiden
väliin estän putoamasta.
Kumarrun nostamaan kolikon, 
köyhän
naisen lantin.

Maallisilla ihmisillä ei
säälin tunnetta riitä
niille nälkäisille lapsille.
Mistä tuli, minne meni hän,
joka sai kaikille leivän riittävän.
Minä tänään täällä näännyn
edessä raadannan. Sillä saan
pienen palan, leivän hikisen.

Den stackars kvinnans kvalster

Starka ord, inte dansa
obetydliga klichéer.
De mödosamt endast
hjärna fly.
De onda värld, problem
belöningar. framför mig ser jag
en man så ont,
som glibly bågar framför
stora pengar.
Jag värdelös bit av nåd
ödmjukt världs barnvagnar
mellan jag undvika att falla.
För att öka böjningen av myntet,
de fattiga
faktiska mynt.

Jordiska människor inte
Jag tycker synd om känslan av väl
för de hungriga barn.
Hur kom, vart han än gick,
vilket var allt bröd nog.
Jag är här i dag för att svälta!
framför slit. för honom
en liten bit bröd svettig.

Vain pieni hetki

Tarvitaan vain pieni
hetki jolloin aika keinahtaa.
Se muuttaa kaiken,
päästä varpaisiin.
Joskus ilmestyit minun
elämääni, aloit niin kuin
kivi kengässä hiertämään.
Sisälläni se hetki aina
kirveltää, kun typerästi
toiseen rakastuu.

Kun kuulen sinun äänesi,
niin sydämeni pehmenee,
pilvi järkeni päälle laskeutuu.
Vain pieni hetki elämässä satuttaa
liikaa voi, jos eivät tarvittavat
varoituskellot ajoissa päässäni soi.

Minä mietin maailmaa, sitä
miksi se aina liikaa satuttaa.
Nyt öisin taivaalla loistaa täysikuu.
On hölmöä luottaa sokeasti
toiseen ihmiseen.

Only a small moment

You only need a small
moment when the rocks on time.
It changes everything,
from head to toe.
Sometimes it appeared in my
my life, started as
stone in the shoe friction.
Inside of the moment always
sting when mad
another in love.

When I hear your voice,
so my heart softens,
cloud my mind over the lands.
Only a small moment in life hurt
too much can, if not necessary
the alarm bells ringing in my head in time.

I wonder of the world, it
why is it always hurt too much.
Now, at night the sky shines the full moon.
It is foolish to trust blindly
the other person.

Tirehtööri

Kaipaus on niin kuin kuu,
tai kauhusta itkuun vääntyvä
meikatun klovnin suu.
Tänään päivä uusi nousee,
jäykästi aamu ylös ponnistaa.
Maailma se on kuin suuri areena
sirkuksen.
Minä olen tirehtööri 
suuren näytöksen.
Ehkä saan takaisin sen taidon
jonka eilen menetin.
Taidon, jolla unelmia
todeksi sauvalla taiotaan.
Sitä ennen kuulutan 
näyttämölle monta 
taitavaa nuoralla tanssijaa.


Longing is like the moon,
or horror tears biasly
lots of makeup clown's mouth.
Today's a new day rises,
rigidly morning jump up.
The world is like a great arena
the circus.
I am Tirehtööri
great show.
Maybe I can get back to its know-how
which I lost yesterday.
How to dreams
true rod conjured.
In the meantime, proclaim
the stage for many
skilful tightrope dancers.

Sleep

I sleep restless sleep,
until the new morning dawns,
and the cries of the morning dew pearls of land.
Mist creeps over the grain fields,
I'm lonely under the blankets.

Morning red sky color to paint again.
Night frost with flowers hurries out of the way.
Night goblin out of here is,
when you wake up sunshine the daughter of the sun.

I have hand contact with none,
an orphan alone in foreign lands.
Son of man alone,
without parallel wanderer;
without the same gate opener.
The lock cover, my soul,
sounds suffocated waiting
out to the caller.
Sticky in my hand,
share with me this day.

As in millions of ways,
the world of writing.
Then millions of ways
I love the Finnish language.
And the day of darkness creeps over the rooftops,
I am a woman of thousands of words rhym.

Unta

Nukun unta levotonta,
kunnes uusi aamu sarastaa,
ja kastehelmin itkee aamun maa.
Usva hiipii ylle viljapeltojen,
olen yksinäinen alla peittojen.

Aamun punaväri taivaan maalaa taas.
Yö halla kukkasin pois alta kiiruhtaa.
Yön menninkäinen poissa täältä on,
kun herää päivänsäde tytärauringon.

Olen käsien kosketusta vailla,
orpona yksin vierailla mailla.
Ihmislapsi yksin,
ilman rinnalla kulkijaa;
ilman saman portin aukaisijaa.
Lukossa sieluni kannel,
äänet tukehtuneet odottavat
ulos soittajaa.
Tarttuisitko käteeni,
kanssani tämä päivä jaa.

Niin miljoonin tavoin,
maailmasta kirjoitan.
Niin miljoonin riimein,
suomen kieltä rakastan.
Ja päivä hiipii alta pimeydenkattojen,
olen nainen tuhansien riimisanojen.

Joensuu

Home City ghostly streets,
November badly in cold weather
nails hit.
Is no longer safe
Birds from home,
gentle coziness.
Streets full, restless
erratically population.
Dangerous, treacherous night, full of
emergency vehicles restless howling.
Stomach growling barbecue in the queue
after midnight.
A lifetime Lieksa forms of racism
at the feet.
City to live in a silenced
I regretted the desecration of the swastika.
The lion's heart, the film
to talk about the past.
Or, if it is time for the here and now?

Joensuu, a small outdoor market
the heart of the city.
That's where I do the night trip.

Joensuu

Kotikaupungin aavemaiset kadut,
marraskuu kipeästi pakkasella
kynsille lyö.
Ei ole enää turvallista
lintukotoa,
lempeää loukkoa.
Kadut täynnä, levotonta
poukkoilevaa joukkoa.
Vaarallinen, petollinen yö, täynnä
hälytysajoneuvojen levotonta ulinaa.
Vatsan murinaa grilli jonossa
keskiyön jälkeen.
Ihmisikä Lieksalaisen rasismin
jalkojen juuressa.
Kaupunki elää vaiettuna
hakaristin häpäisemin kujin.
Leijonan sydän, elokuva
kertomassa menneisyydestä.
Vai ,onko se aika  tässä ja nyt?

Joensuun pienelle torille
tämän kaupungin sydämeen.
Sinne minä öisen matkan teen.

Who will win

I turned my cheeks,
and I was beaten.
I put my heritage
I became a slave sold.
Humbled myself, I submitted, then
I became bold.
Then the world changed
too presumptuous.
The world fell evil
the veil, my dreams over.
Body, breathe, evil
spores, I fought
against the evil of charity.
Who will win the goodness, or
malice, the nights I sat pondering?

Kumpi voittaa

Minä käänsin poskeni,
ja tulin lyödyksi.
Esitin perintöosani,
tulin orjaksi myydyksi.
Nöyrryin, alistuin, sitten
muutuin rohkeaksi.
Sitten maailma muuttui
liian julkeaksi.
Maailma laski pahuuden
esiripun, unelmieni ylle.
Elin, hengitin, pahuuden
itiöitä, taistelin tein
pahaa vastaan laupeudentöitä.
Kumpi voittaa hyvyys, vai
pahuus, sitä miettien valvoin öitä?

My heart is too gentle

Yes, the world is a bad place,
the blues to play the guitar,
and the balalaika. bottomless
shafts collapsed souls
call the edges.
I shiver in the dark
I go to the corner.
My heart is too gentle.
Smooth beats, beats,
The hard shell over the heart of man.
What is needed is a comforting hug,
the world today is too black.
I look forward to the tunnel,
the light at the end of it to see them.


Karma will increase the interest rate,
to the widow, and the fatherless,
a coin loose
clenched squeeze.
Arrives at the scene of greed,
take everything out of the receiver.
The evil lurking in the corners
swallows everything he gets.
The death of a horse running away
the ride. So it is quite
too heavy.
Malice to invest in a rusty
Roulette. I just through that door
casually in, out
to carry. Then, in walked a man,
who knows all the evil.
Robbed the orphan coins,
cut the ears hear,
removed the peg people think.
Sounded evil,
broke the eardrums of goodness.

Minun sydämeni

Kyllä maailma on pahapaikka,
sitä bluesia soittaa kitara,
ja balalaikka. Pohjattomat
kuilut romahtaneita sieluja
kutsuvat reunoille.
Minä vapisemaan pimeään
nurkkaan menen.
Minun sydämeni on liian hellä.
Pehmeästi tahtiin hakkaa, sykkii, 
kovan kuoren alla sydän ihmisellä.
Nyt tarvitaan lohduttavaa halausta,
maailma on tänään liian musta.
Tunneliin jään odottamaan,
milloin valon sen päässä nähdä saan.

My heart is too gentle

Yes, the world is a bad place,
the blues to play the guitar,
and the balalaika. bottomless
shafts collapsed souls
call the edges.
I shiver in the dark
I go to the corner.
My heart is too gentle.
Gently-paced beats, beats,
The hard shell over the heart of man.
What is needed is a comforting hug,
the world today is too black.
I look forward to the tunnel,
the light at the end of it to see them.

Runotorstain haaste Liike

Keinuva liike, ajanrattaiden kiire.
Minne olemme menossa?
Tuulta vasten menen selkä etukenossa.
Tulevaisuus vaakalaudalla,
jatkuva liike se on elämää luova,
tulevaisuutta tuova.
Tuuli,sen hyväilevä liike
hiuksilla, tunnen oman sisäisen
lämmön, liikkeen ihmisen kantasolujen.


Motion
Rocking motion, time strollers in a hurry.
Where are we going?
Against the wind I go back customers in advance.
The future at stake,
running a business, it is the life of a creative,
the future brings.
Wind, it caresses your business
hair, I feel your internal
the heat, the movement of human stem cells.

Rakkaus

Kiihkeitä kuiskauksia auringon laskun
aikaan, minkä kiihko vierelläsi sai aikaan.

Olen läsnä joka ainoalla solulla.
Eksyin syliisi, tällä pimeällä polulla.
Sinä laskeudut vierelleni,
huulillasi minut kuorit, avaat simpukan.
Aika yhtyy toiseen taikaan,
meteori myrskyn  sait maan aikaan.
Kuulen korvissani Saturnuksen 
renkaiden ääniä, kuun kuiskauksia.

Kehojemme keinuvista kaarista
syntyy alkuräjähdys, kuulen
mustien aukkojen huumaavan tuoksun.
Ihollani, ihosi karpaloiden juoksun.

Myskiä, ja vettä, alkumeren eritettä.
Rakkaus, se on huutoa, ja himoa,
hetken päästä iholla taas ikävä.
Mustasukkaisuutta pelkoa,
loppumaton draama, näytelmä.

Love

Passionate whisperings of the sunset
time, which resulted in a frenzy by your side.

I am present in every single cell.
I got lost in your lap, on this dark path.
You're landing on my side,
me peeling lips, open the clams.
Time agrees with the magic of the second,
meteor storm you got the time.
I hear in my ears Saturn
tire noise, the moon promptings.

Our bodies swing of the arches
created by the Big Bang, I hear
black holes intoxicating fragrance.
On my skin, your skin cranberries run.
Musk, and water, sea initial discharge.
Love, it is all the rage, and craving
in a few minutes on the skin while tedious.
Jealousy, fear,
the never-ending drama.

Itkevä sudensydän

Itsepäisyys, yksinäisyys nouseeko linnunrata
rankkasateen jälkeen paikalleen?
Meille muistoja jäi sen verran, että syvään
yskäisen, palan pois kurkusta, ennen kuin
annan salaa valua kyyneleen.
Linnunradan laidalla kyyneleitä paidalla.
Muistot, ne  tekevät yllätyshyökkäyksen
vuosienkin jälkeen. 
Luulin toipuneeni erosta,
mutta susi ei voi lammasta 
näytellä ilman viisautta.
Lampaannahka päällä syksyisellä säällä,
sudensydän sisälläni, 
kyynel salaa alas valuu.
Karu arkipäivään paluu.

Crying wolf heart

Stubbornness, loneliness rises the Milky Way
after a torrential rain in place?
For us, the memories remained to the extent that the deep
coughs, piece out of the throat, before
I secretly casting a tear.
Of the Milky Way on the edge of tears a shirt.
Memories, they make a surprise attack
after many years. I thought 
I had recovered from the difference,
but the wolf can not play 
the role of sheep without wisdom.
Sheepskin on the vet weather,
the wolf's heart inside me, 
secretly tear down the drains.
The harsh everyday life of the return.

Hän hymyili

Siinä vieressäni mies punasteli.
Punastui, ja arkea eli, vaikeni,
oli hiljaa, tai kaikkea joutavaa puheli.
Niin kylmä, ja oikukas oli vuodenajan
keli, vierellä miehen minua
tuskin paleli.
Hän hymyili valloittavasti,
ja pelleili aivan valtavasti.
Pölyhuiskalla sekoitti hiukseni
sekaisin, minä nauroin, ja
ilosta itkin. Juoksin niin kuin
villi kauris käytävää pitkin.

He smiled

To the man next to me blushing.
Blushed, and everyday life, ie, remained silent,
was silent, and all the nonsense talked.
So cold and capricious was the season
the weather, the man next to me
barely shivered.
He smiled a captivating,
and fooling around quite a huge amount.
Duster mixed the hair
messed up, I laughed, and
I cried for joy. I ran as
wild kid of the goats down the aisle.

Naisen ajatukset

Naiseuteen on silmäni
luotu näkemään.
Tahtoisin silmäni
suunnata miehuuteen väkevään.
Sen tunteen ympärillä
aina maailma pyöriä saa.
Minun sydän lyö väristen,
sinua kaivaten.
Minä sisältäni piilotan,
sen ajatuksen kaipaavan.

Olet sisälläni se HUMIKO SAN,
olen kirsikankukka Japanin.
Sinut tarinoihini piilotin.
Ajatukset naisen, saa
minut näkemään naiseuteen
kaiken näkevään.
Se ei ole raha, jonka ympärillä
maailmani pyöriä saa.
Se on se tunne, jota rakkaudeksi
sanotaan. Valoja toisillemme
vannotaan.



https://www.youtube.com/watch?v=-tE1C6OEvG0