Niin
heikon kilven aika
ympärilleni
rakentaa.
Nyt olen
niin kuin siili
tahtoisin
vain vaipua
talven
yli horroksiin.
Kuka
antaa minulle
nämä
tunteet,
kuka
sanat lauseiden.
Kuka on
se hän,
joka
sisälläni
saa
aikaan, tunteen
kaipauksen.
Suuren
tunteen rakkauden?
Toivon
tänään, kuiskaan
suuren
toiveen maailmaan.
Tahdon
kertoa sen kaipauksen,
kertoa
tuulille maailman.
Luoksesi
sen myrskyn
mukana
lähetän.
Tänään
minä olen se hän,
joka voi
luonnollisesti
kuin
pieni lapsi,
sinua
rakastaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti