Translate

torstai 22. marraskuuta 2012

Laulu vain


Aamu saapui helisytti tiukujaan,
minä siihen heräsin.
Tahtoisin jo niin löytää
sen hallan kohmettaman maan.
Ikuisesti sielustani virtaa
päivänvalo läpi, pois.
Olen niin mahdoton,
nainen vallantahdoton.

Minä laulujani teen,
lähetän lautturille,
virran viimeisen.
Nyt päivänvalo ryömii
laaksoissa pimeyden.
Minä löydä sille
nimeä en, mitä
tässä marraskuussa
pakenen.

Olen niin levoton, tytär
äitimaan, ja kummilapsi
kuutamon. Minun osani
on olla aivan mahdoton.

Sieluni huutaa vapautta,
uutta tilaisuutta olla
onnellinen nainen
omassa paratiisissaan.

On kahleenani levottomuuteeni,
ikuisesti lentää rakkaus luotani pois.
Onnellisuus, se tunne on
minulle aivan mahdoton.
Olen se tähti joka kiertää
suurta kiintotähteä.
Kaipaan rakkautta, joka
sydämeni kahlitsee.

Olen ehkä luovuttanut kokonaan,
en usko enää rakkautta saavani.
Särkyminen sydämen, se on
ainut laskukaavani.
Vuotavat vielä sielun haavani.
Sielussani on piilotettuna
jotain suurta salattua.

Pyörin vain kehää
ympärilläsi, toivon
ettet sitä huomaisi.
En halua menettää
ystävyyttäsi, se minulle
merkitsee täällä
maailmassa eniten.
Siksi tämän lauluni
taas teen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto