Viereeni jää, vielä kun
myrskyää. Aallot vaahtopäinä
lyövät rantakallioon,
minä oman elämäni
myrskyluodon Maija oon.
Aallot vain laulujansa
huokaa,
mulle kesän lämpö takaisin
tuokaa. Niin monta tuulta,
sekä ahavaa, tämä talvemme
vielä kestää saa.
Olen piilossa jossain,
muistoissani, on kesänlämpö
kainalossain.
Linnut laulaa, täyttä kaulaa.
Minä heinikossa kuljen
paljain varpain.
Kesän lämpö ajatuksissani
on se muisto, kallein,
ajatus hartain.
Vierelleni jää, nyt en
enää muualla lämpöä nää.
Silmissäsi palaa ne kekäleet,
vaikka talvi tiellemme
sävelet jäävalssiin
lähettää. Minä rakkautta
kaipaan niin
paljon, vaikka sitä ilman
olen oppinut elämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti