Translate

torstai 31. joulukuuta 2015

Muutos/Change



Sinä yönä syntyivät hauraat jäät,
hyytyivät veden valumisesta räystään päät.
Alkoivat syksystä erkanemaan kylmemmät säät.
Silloin olivat syksyn, ja talvenhäät,
ne valssia tanssivat luonnonajat kovin itsekkäät.
Olin jäisestä lemmestä aivan turta, ja
kirkkaimmat tähdet saivat taivaan valosta sykkimään.
Muutos huomaamattoman raju, sinä yönä hävisi
kaikesta ajasta järki, sekä taju.
Yhdessä olemme, toki emme, ylpeyden keskellä
nielemme vain kyyneleemme.


That night was born brittle ice,
shutting down water run-off ends of the eaves.
Began to diverge from autumn colder weather.
Then were the autumn and winter weddings,
they danced the waltz natural to think very selfish.
I just love the icy numb, and
the brightest stars in the sky were the light beat.
Change discreet storm in the night lost in the
all of the time common sense and savvy.
Together, we are, of course, we are, in the Midst of pride
just swallow the tears.


Change



At that moment came the change
the loneliness of man locked
world of your own. Was not
anyone who would stray
knocking on the door of a hermit.
He just was breathed quietly
increased peel clothed
waited for the end of the period.
It is the moment when you finally
cut grain death.
Respiratory made a frost ice crystals
against the window, and so
she was tired of it
fellowship, the space to be
only the mother, her baby grow.
Sometimes arrived full of days
hope, he still waited always
change, the kind of day
in which case there would no longer loneliness
in chains closed, no time in prison.

Muutos runotorstain haaste



Sinä hetkenä syntyi muutos
yksinäisyys lukitsi ihmisen
omaan maailmaan. Ei ollut
ketään joka olisi eksynyt
koputtamaan erakon oveen.
Hän vain oli , hengitti hiljaa
kasvatti kuorta ylleen
odotti ajan loppua.
Sitä hetkeä, kun viimein
leikataan kuoleman viljaa.
Hengitys huurtui jäistä
ikkunaa vasten, ja niin
hän oli kyllästynyt siihen
oloon, tilaan olemaan 
vain äiti, kasvattamaan lastaan.
Joskus saapui päiviä täynnä
toivoa, silti hän odotti aina
muutosta, sellaista päivää
jolloin ei olisi enää yksinäisyyden
kahleissa kiinni, ei ajan vankina.


keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Sorry


Pessimist to hang verses of the poem,
optimistic push them uphill.
Sorry is the hardest word too
often say that too often gets
love to ask. So sad
and increasingly becomes miserable
March we too often each other
on the talk. How did
you could say it
without fear of forgiven you love.

Anteeksi

Pessimisti hirttää runon säkeet,
optimisti työntää ne ylämäkeen.
Anteeksi on raskain sana liian
usein sanoa, liian usein saa
rakkautta anoa. Niin surullista
ja yhä surkeammaksi muuttuu
maa me liian usein toistemme
päälle puhutaan. Mitenkä
sinulle voisin sen sanoa
ilman pelkoa anteeksi sinua rakastan.

Nano Seconds Nirvana



So often I will overtake
the moment the dream,
and stick to writing a poem.
Then a nanosecond I travel
through Nirvana.
That moment is always hectic,
when I see the miracle
human, how
the wind caressing get around
his hands clinging to the rock.
At night the star secretly moon
kisses, and space
love down to earth
keeps calling. Then the moon thunder
blushes, eye lashes and mother earth
waving, and with tears of happiness
roll back down to earth.
In my mind it's a big desert
there pounding words
a great writer
one of them is Paavo Haavikko.

Nanosekunnin Nirvana

Niin usein minä saavutan
sen hetken unelman,
ja sen kiinni runoon kirjoitan.
Silloin nanosekunnin kuljen
halki Nirvanan.
Se hetki on aina hektisin,
kun näen sen ihmeen
inhimillisen, kuinka
tuuli hyväillen kiertää
kätensä kiinni kallioon.
Yöllä tähti salaa kuuta
suutelee, ja avaruus 
rakkaudesta alas maahan
huutelee. Silloin kuu ukko
punastuu, ja äiti maa silmäripsiä
heiluttaa, ja onnen kyynel
maan kamaralle vierähtää.
Sieluni se on suuri aavikko
siellä sanoja takoo
moni suuri kirjailija 
yksi niistä on Paavo Haavikko.

Nainen kuin maa / The woman as the land



Nainen kuin äiti maa,
mies kuin meri.
Aallot vyöryivät ylitseni,
veivät kaiken irtoavan.
Ohimennen kuiskasi hän
sinua rakastan.

Aika on kylvää.
kasvaa maan,
satoa rakkauden arvokkaan.
Aika on nauttia sadosta sen,
aika on onnen, sekä rakkauden.

Aika ylitseni kulkee vaan,
vuodet seuraavat kulkuaan.
Kypsyn, viimeistä satoa
varten, aika on käsissä onnetaren.

The woman as the land


The woman as mother earth,
a man of the sea.
The waves rolled over me,
led all the parting.
Incidentally, he whispered,
I love you.

Time is sown.
grow up,
a harvest of love valuable.
The time is to enjoy the harvest of it,
Time is happiness, and love.

Time passes over me, but,
years following course.
Matured, the last harvest
For, the time is in the hands of Lady Luck.

maanantai 28. joulukuuta 2015

Song as marmalade


I wrote a song, get ready to sing it
as serenaadin
what you will be when I insisted,
a small smile maybe candy, marmalade.
You're doing it again, you get a woman's humble,
pride shine, we educate Years
delete. Yet I between us security barrier
build.
The years of what they gave me, futility
the vanity of it all is yearning, love
slaked. Winds lap I
today here again.

Pen angle will break again until the weary
feet when the heart is at peace in the world.
Fatigue makes the eyes tired
and the time of crawling  for a moment.
How unfortunate country balance
will remain in place for a moment.
You have your palms, I was like
worthless rose a wild jungle.
Here again there is a valley frost wind wheel,
somewhere else in the vine shall grow out of love.
The moment please lonely sleep for.
At night, in a dream I saw the full moon
and I felt my throat as
asphyxion bone.
How happy can be someone, somewhere
where even go hand in hand.
How large palms can do
more than just a hit and pull hair.

Laulu niinkuin marmeladi

Minä laulun laadin, valmiina laulan sen
niinkuin serenaadin
sen mitä sinulta silloin vaadin,
pienen hymyn ehkä karkin, marmeladin.
Teet sen jälleen, saat naisen nöyrtymään,
ylpeydellä loistat, vuodet välistämme
poistat. Silti minä välillemme suojamuurin
rakennan.



Vuodet mitä ne minulle antoivat, turhuuden
turhuutta se kaikki on kaipuu, rakkaus
sammuttamaton. Tuuliajelulla olen
tänään täällä taas.
Peninkulman taitan taas kunnes väsynein
jaloin silloin rauha hetken on sydämen maailmassa.
Uupumus saa silmät harittamaan,
ja aika konttaa hetken paikallaan.

Kuinka onnettomien maassa tasapaino
saadaan hetken pysymään paikallaan.
Sinun kämmenissäsi olin niin kuin
arvoton ruusu villin viidakon.
Täällä jälleen on laakson tuuli routainen,
jossain muualla versoo viiniköynnös rakkauden.
Hetki antakaa yksinäisen uinahtaa.



Yöllä unessa minä näin sen täysikuun
ja tunsin kurkussani niin kuin
tukehduttavan luun.




Kuinka onnellinen voi olla joku jossain
missä parilliset käyvät käsikkäin.
Kuinka suuret kämmenet voivat tehdä
muutakin kuin lyödä sekä tukistaa.




Towards a new year


The wind passes along the frosty
skyline, full moon
on his back the burden it carries.
The frost is plowed
underground, frozen
forests, ravines, ponds
as well as out left watering can.
Passing through it new year
towards what was a year of
2015 it so many mind
pondered. Gold, misery or
perhaps the glory of mayhem
chaos at what Mother Earth
in front is calculated.
Vanity of vanities that's what it is
is man's peace of mind
Finding unbalanced.
Battling through the honor,
as well as your knowledge of him
dig up the roots of their own home country
through the frost. it yet
a lot of time in front of is,
once again, the summer night peekaboo cuckoo.

Kohti vuoden vaihtumista

Pakkastuuli kulkee pitkin
taivaan rantaa, täysi kuuta
selässään se taakkaa kantaa.
Routaan kynnettävä on
maat , ja mannut jäädytettävä
metsien kurut, lammet
sekä ulos jääneet vesikannut.
Kulkee se vuoden vaihtumista
kohti, millainen oli vuosi
2015 sitä niin moni ajatellen
pohti. Kultaa, kurjuutta tai
ehkä kunniaa, sekasortoa
kaaosta mitä milloin äiti maan
helmaan lasketaan.
Turhuuden turhuus sitähän se
on ihmisen mielen rauhan
etsiminen tasapainoton.
Taistellen kautta kunnian,
sekä oman tunnon saan
kaivaa omia juuria kotimaahan
roudan läpi. Siihen vielä
paljon aikaa edessä on,
kun kukkuu jälleen kesäyön käki.

lauantai 26. joulukuuta 2015

Roosa nauha

Janoiset silmät valoa kohti
katsovat päiviin
pimeisiin. Muistan 
mustat kaipaavat joulukuut
lasten kauniiksi koristamat
joulupuut. Ummehtunut
tunnelma on sisällä minun
kallon umpinaisessa luussa. Ei loista ilo
sisällä melankolisen ihmisen.
Roosa nauhoja
Kuinka paljon yhdet laulunsanat voivat lohduttaa.
Sisälläni piinaa ikävä sammumaton ,se kestää siihen
asti kunnes sisältäni
pois kaikki elämänvalo katoaa.
Joulu ohi meni jo , 
kohtaa Uutta Vuotta  juhlitaan minä 
villapaidasta teen itselleni lämpimän 
sisälle sulkevan linnoituksen.
Vaalean punaisia Roosa nauhoja,
tahtoisin löytää sen parantavan polttoraudan.

Millä viimeinenkin syöpäsolu pian tuhotaan, 
paha ilkeä sana syöpä, siinä on liikaa kärsimistä,
likaa työtä. Melanooma tuhoaa ihon pintaa kohta pala 
minusta pois leikataan. 
Tämä hullu maailma tänään hetkeksi suljen 
silmät silmät pahuudelta sen.
Uskon inhimillisyyteen ihmisen.



Pink Pink Ribbons

Thirsty eyes toward the light-
Whereas days
dark. I remember
black craving in December
children's beautiful, ornamented
Christmas trees. Musty
the atmosphere is inside my
closed cranial bone. There is a great pleasure to
within a melancholic man.
pink Ribbons
How much one song 
words can comfort.
Inside the torment of 
unquenchable yearning, it takes it
until inside me off all 
the light of life will disappear.
Christmas has already gone past, 
to face the New Year is celebrated 
on me shirt tea warm inside 
the closing of the island.
Pink Pink Ribbons, 
I would find it to improve
 the combustion of iron.

What is the last of the cancer 
cell will soon be destroyed,
 the evil nasty word cancer,
 it has been too much suffering,
 dirt work. Melanoma destroys 
the skin's surface section
 point piece is cut away from me.
 This is the crazy world of today, 
for a moment I close my eyes the eyes
 of the evils of it. 
I believe humanity of man.


torstai 24. joulukuuta 2015

Amaryllis poem Thursday's challenge






Distant garden glass
greenhouse in the middle of the forest of the Eastern
generates around a mysterious light.
Too much light pollution is unlikely it will bring the center
the polar night. there rampant
a huge pots to grow an acre,
fragrances without invading the
tropical sea flavorings.
It is time for a different amaryllis flower
burst into bloom like a time
big mother. Now it is among the grown
many other flowers, efficiently
blossom in the home of a young man,
a lonely woman or granny.
I often at Christmas I would like to
have a flower-like, to find
your spot for some, to get the tender loving

treatment of a bow, and a tin of paper.


Amaryllis runotorstain haaste



Kaukainen puutarha lasinen
kasvihuone keskellä metsän itäisen
luo ympärilleen valon salaperäisen.
Liikaa valosaastetta tuskin se tuo keskelle
kaamoksen. Siellä valtoimenaan
kasvaa valtava ruukkujen eekkeri,
tuoksut ilman valtaavat kuin
trooppinen aromien meri.
On aika erilainen amaryllisksen
puhjeta kukkaan kuin aikaan
iso äidin. Nyt se joukossa kasvatetaan
monen muun kukan , tehokkaasti
kukkimaan kotiin nuoren miehen,
naisen taikka mummo rukan.
Minä jouluisin usein tahtoisin
olla kukan kaltainen, löytää
oman paikan jostain, saada hellää
hoitoa rusetin, ja paperin tinaisen.

tiistai 22. joulukuuta 2015

Christmas peace





Silence it a point
arrives again.
House votes to slow down life,
the remaining leaves only
Christmas Tink.

Hey mulled wine cold,
the heart of the peaceful feeling I do.
Philosophy power of space
wind echoes. A variety of poems,
rhymes, or puffs.


Christmas peace, rice porridge many
a bucket, not too much incense,
myrrh is not an illusion. Hurdle
Christmas, Heartborne tranquil
rose garden.


For children and the young at heart
security, not crises
in the middle of Christmas.

Love nutritious
the people of the world, so
I wish you.

Joulu rauhaa





Hiljaisuus se kohta 
saapuu jälleen.
Talo hiljenee äänistä elämän,
jäljelle jättää vain
joulun helinän.

Hei glögiä kylmyyteen,
sydämeen rauhallisen tunteen teen.
Filosofian helinää avaruuden
tuulien kaikuja. Erilaisia runoja,
riimejä, tai haikuja.


Joulu rauhaa, riisipuuroa monta
kauhaa, ei liikaa suitsukkeita,
ei mirhamin harhaa. Aitoa 
joulua, sydämen levollista
ruusutarhaa.


Lapsille, ja lapsenmielisille
turvaa, ei kriisejä
joulun keskelle.

Rakkautta ravitsevaa
ihmisille maailman, niin
minä teille toivotan.

maanantai 21. joulukuuta 2015

Past time


Past time bottom drawer
the old magic, lace bed sheets
Ovamboland nations
The name of the Bible suffered
insurrections. Once a week
With clean linens, church
promised until death
do us part. Underworlds
mighty sickle sharpened.
And going, and going as
before I see the starched
collar ancestor photograph
the parsonage on the table.
Vicarage makeshift jam
lined with whipped cream
crowned. As the cross
Alongside a thief, sleeps
a victim of the cleanest, if it so
what books covers
was written?


Mennyt aika

Mennyt aika kapiokirstujen
vanha taika, pitsiset lakanat
Ambomaan pakanat
Raamatun nimissä kärsityt
kapinat. Kerran viikossa
puhtailla lakanoilla, kirkossa
luvattiin, kunnes kuolema
meidät erottaa. Manalan
valtias sirpin teroittaa.
Tullen, ja mennen niin kuin
ennen minä näen tärkätyn
kauluksen esi-isän valokuvassa
pappilan pöydällä.
Pappilan hätävara hillolla
vuorattu kermavaahdolla
kruunattu. Niin kuin ristillä
rinnalla ryövärin, nukkuu
uhri puhtahin, onko se niin
mitä kirjoihin kansiin
kirjoitettiin ?




Pessi and Illusia time


The year is approaching the end
and I felt how
the words fled in the darkness.
Some of them wrapped
clothed velvet ancestor
in the middle of softness
melting snow snowpack.
Hermit inside me tried
low-rebel
against loneliness.
I was, living breathed,
pain in the back waiting for the circuit
a moment of time deer turning circle.
I still sometimes memory
her son smiling
merry as a weather vane.
The joy of turning the circuit was hiding
somewhere, and seeking solace
with soothing words
I fought against darkness.
Now the time Pessi, and Illusia
Rainbow is a great miracle
could be something to treasure
like here the polar night
the center could bring.

Pessin ja Illusian aika

Vuosi läheni loppua
ja minä tunsin kuinka
sanat pakenivat pimeyttä.
Jotkut niistä kietoivat
ylleen sametin kantaisen
pehmeyden keskellä
sulavan lumikinoksen.
Erakko sisälläni yritti
heikosti kapinoida
yksinäisyyttä vastaan.
Minä olin, elin hengitin,
kivun kääntöpiiri odotti
hetkeä aikaa kauriin kääntöpiirin.
Minä vielä joskus muistin
hänet pojan hymyilevän
iloisen kuin tuuliviirin.
Ilon kääntöpiiri oli piilossa
jossakin, ja lohtua etsien
pehmeillä sanoilla
pimeyttä vastaan taistelin.
Nyt ajassa Pessin, ja Illusian
sateenkaari se ihme suuri
olla voisi jotain aarteen
kaltaista tänne kaamoksen
keskelle tuoda voisi.


lauantai 19. joulukuuta 2015

Emotions interpreter


I was born interpreter of emotions
touch the words
the souls of the people. you got
a gift of sound siren
I am still at sea alone
sail, and I have to
age of your voice charms.
I will vote against the wind
Aphrodite I hear, I follow
voices its carrying whisper
the wind. I feel inside of me
I call miraculous am
the prince of poetry, wild
slit by their pain than
knife. Love gets spread
hundred words amazing.
You own your song is,
I am invincible might of the words
I put them in the wind verses float
I can get a siren sound strong
rocking the country.

Tunteiden tulkki

Minä synnyin tunteiden tulkiksi
koskettamaan sanoilla
sieluja ihmisten. Sinä sait
lahjaksi äänen seireenin
minä yhä merellä yksin
purjehdin , ja joudun
iäksi sinun äänesi lumoihin.

Vasta tuuleen minä ääniä
Afroditen kuulen, seuraan
ääniä sen kantavan kuiskaavan
tuulen . Tunnen sisälläni
kutsun ihmeellisen olen
runojen ruhtinas, villinä
viiltäköön ne tuskaa kuin
veitsi. Rakkautta levittää saa
sata sanaa mahtavaa.
Sinulla omat laulusi on,
minulla sanojen mahti voittamaton
ne laitan tuulessa säkein leijumaan
saan seireenin äänen voimakkaana
keinumaan.  


Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto