Translate

torstai 30. maaliskuuta 2017

Runotorstain haaste Leuka



Nosta leuka pystyyn
kulje kohti pettymyksiä
yöt ovat uinumista varten
päivät päättyviä polkuja
varten. Leuka se voi
vapista vanhuuden myötä
olla ylväs yltiöpäisten
päivien aikaan.
Vauvan leuka pehmeä
kuolainen hampaita tulossa.
Naurava humoristinen leuka
Jaakko Tepon Kervisen
kinkerit Mulossa.
Naurun aikaan leuka hytkyy,
ja tärisee sydämen ilosta
ilo ilmoille värisee.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

Minäkuva


Iltarusko nilkutti
pois yön alta.
Jo saapui uusi viesti
avaruuden ikkunalta,
sen lauloi taivaallinen
satakieli.
Se ylpeys, suuri peikko
luolastaan,
ei suostunut sen kauneutta
kuulemaan.
Sulki korvansa hän,
rakasti pimeyttä enemmän.
Menninkäisen lailla,
oli tuomittu pimeyttä
rakastamaan.
Minä keijukaisten sukuun
synnyin kai maailmaan.
Avasin sen ikkunan,
mistä kuuluu laulusatakielen.
Tunnistin sen maailman,
tartuin lujasti kiinni
siihen ovenpieleen.
Mikä käy sisälle taiteen,
huomisen, on alku
tuskan sekä kauniin luomisen.
Juice tarjoili minulle mehujaan,
sen taivaan poutapilven alta.
Missä on paikka levonmaan,
ja sananvalta lahjana Jumalalta,
tai saatanalta.
Minä olin Molla kuutamolla,
tai kanelityttö tehosekoittimessa,
ei tätä kirjoittamisen lahjaa
minulta voi riistää pois.
Se toimii, helteessä sekä pakkasessa.


I picture


Afterglow limped
from under the night.
Already arrived in a new message
space from the window,
is sung by a heavenly
nightingale.
It's pride, the great troll
cave,
did not agree to its beauty
to hear.
He closed his ears,
loved darkness more.
Leprechaun law,
was doomed to darkness
love.
I fairies family
I guess I was born into the world.
I opened the window,
which belongs to the song of the nightingale.
The sensor of the world,
I grabbed firmly
the wrong door.
What happens inside the art,
tomorrow is the beginning of
pain, as well as a beautiful creation.
Juice served to me ice lollies,
cumulus cloud over the sky.
Where is the place of rest,
and say a gift from God,
or Satan.
I was Molla moonlight,
Cinnamon girl or a blender,
not writing this gift
can deprive me off.
It works, heat and cold.

lauantai 18. maaliskuuta 2017

Here now


He was created to withstand
they may run down with tears
dried out and face
always wash the salt can be.
It is vanity
weakness strange feature
this moment is here,
and now my future.
Steps it over time
will become important point,
I also remember those days,
when the world of utopia
I watched his eyes.
Too many times
love the high threshold
I tripped. grief great
I built a wall on top of the heart.
Vanity of vanities it all
desires are desires good fortune fate.
Too many times believes
would like to love, then
battlefield wounds to fill the gap.


Tässä nyt

Hänet luotiin kestämään
valuvat kyyneleet ne voi
kuivata pois ja naaman
aina pestä suolasta voi.
Turhamaisuus se on
heikkous outo ominaisuus
tämä hetki on tässä ,
ja nyt minun tulevaisuus.
Askeleet ne ajan myötä
painavaksi käyvät,
muistan myös ne päivät,
kun maailmaa utopian
silmillä katselin.
Liian monta kertaa
rakkauden korkeaan kynnykseen
kompastuin. Surun suuren
muurin rakensin päälle sydämen.
Turhuuksien turhuus se kaikki
on toiveet halut onni kohtalon.
Liian monta kertaa uskoo
toivoo rakastaa, sen jälkeen
taistelu kentällä haavat paikataan.


keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

A poem like a wild wine


I would like to hand over already
the water surface to press the head,
Father and to feel the beginning of the sea
how it pulls inside
man out of life.
It is only after a noise,
and arcs over the years,
and I feel the numbing
a rocking motion
Mother of the amniotic fluid?
Does not want any more of this time,
when the pain nerves pounds
to catch the cross on Calvary's tree
reminiscent of illusion.
Cause and effect what is karma
the human erroneous.
Not our way here
Eden did not go through paradise
rose gardens. pain and
but the pain and tears
is informed of tree seeds
a large increase.
Study pours it into a ditch
human genius-like,
and stupidity barrel
swells. News threshold
for the people will fall,
and Gentlemens as fools
beard laughing.
Humanity is a moment
Urpo but one that
Gas feet stomping,
and pee head rises,
when he presents turbo
supercharger. some will
it is a secret movement
 this poem
yet I write quite a bit.
After that, they will come
penalty for the filer, and quiet
they may just as well as the end point.

Runo kuin villiviini

Tahtoisin jo luovuttaa
vedenpinnalle painaa pään,
ja tuntea Isä maan alkumeren
kuinka se vetää sisältä
ihmisen pois elämää.
Sen jälkeen on vain humahdus,
sekä valo kaaret vuosien,
ja tunnenko turruttavan
keinuttavan liikkeen
Äiti maan lapsiveden ?
Ei tahdo enää tätä aikaa,
kun kipu naulaa hermot
kiinni Golgatan ristinpuuta
muistuttavaan harha kuvaan.
Syy ja seuraus mikä on karma
sen ihmisen harhaisen.
Ei tiemme täällä
käy läpi Edenin ei paratiisin
ruusutarhaisen. Kipua sekä
tuskaa vaan , ja kyyneleet
saa tiedon puun siemenstä
suureksi kasvamaan.
Oppi se ojaan kaataa
ihmisen neron kaltaisen,
ja tyhmyys tynnyrissä
turpoaa. Uutiskynnys
sillä kansa saadaan kaatumaan,
ja herrat niin kuin narrit
partaansa nauravat .
Inhimillisyys SE on hetken
yksi Urpo vaan , joka
kaasujalkaa polkee,
ja kusi päähän nousee,
kun esittelee hän turbo
ahdinta. Jostain tulee
se salainen liike runoon tähän
vielä kirjoitan ihan vähän.
Sen jälkeen tulevat ne
pilkun viilaajat, ja hiljaiseksi
ne saa vain the end sekä piste.


tiistai 14. maaliskuuta 2017

Upwind



They are yesterday's people
what with them
I do, I'll look tomorrow.
I do not have anymore
Simpson forces that
the mountain would relocate up
the exhausted love.
I do not speak a word to you
you do not hear secrets
Mother no longer the country.
I have learned
alone to run against the wind.
I know the power of it,
when the wind blows in the stomach.
It's what behind
leaves, sometimes too much
in memoriam's wrong.
Sometimes windmills
fight, their stroller
under. There is no yesterday
bridges longer, they burned
on High crackling.
Years lazily behind
already were, I remember too
many evil days.
Now I am an old dry
dead wood-like, and
I forgot also all fear.


Vastatuuleen

Ne eilispäivän ihmiset
mitä heidän kanssaan
teen, minä katson huomiseen.
Ei minulla ole enää
voimia Simpsonin, että
vuoren siirtäisin luokse
sen sammuneen rakkauden.
En puhu sinulle sanaakaan
et kuule salaisuuksia
enää Äiti maan.
Minä olen oppinut
yksin juoksemaan vastatuuleen.
Minä tunnen voiman sen,
kun vatsaan tuulee.
Se minkä taakseen
jättää, joskus liikaa
muistoissa mättää.
Joskus tuulimyllyjä vastaan
taistelen, niiden rattaisiin
joutuen. Ei ole eiliseen
siltoja enää, ne paloivat
liekein räiskyvin.
Vuodet laiskasti taakse
jo jäivät, muistan liian
monet pahat päivät.
Nyt olen vanha kuivan
kelon kaltainen, ja
unohdin myös kaiken pelon.



torstai 9. maaliskuuta 2017

Runotorstain haaste Kukka

Oi Kukka rukka sinulle
sopii hyvin otsatukka
eikä kukaan huomaa
katseesi kuolleita pisteitä.
Aika hetken seistä saa
kukka sadepisaraa odottaa
kastelevaa.
Ei kukaan minua ,naista pitänyt
kuin kukkaa kämmenellä.
Keväisin minä kirsikan kukista
uneksin. Minun tyttäreni hän
on Kukka, yritän häntä
kannatella turvallisesti
kämmenellä.


maanantai 6. maaliskuuta 2017

You're always on my mind



How it is to silent night
the stars the moon's hand
magic dust eat
some valley
Only an owl hooting
and the wind quietly grain sway.
I never you
told how well
can also be one of these
dreams stir up the air.
Do not tell me that
I dearest to you.
You can not ever
shackle steppe wild wind
you are a restless writing in
red lips.
I do not fit into any of the finished
mold, I do not strait-jacket image
frame.


Olet aina mielessäni


Miten hiljaa onkaan yö
tähdet kuun kädestä
taika pölyä syö
jossain laaksossa
vain pöllö huhuilee
ja tuuli hiljaa viljaa keinuttaa.
En ole koskaan sinulle
kertonut kuinka hyvin
voi yksinäistäkin
unelmat ilmaan nostattaa.
Älä kerro minulle että
olen rakkain sinulle.
Sinä et voi koskaan
kahlita aron villiä tuulta
et levotonta kirjoittavaa
punahuulta.
En sovi mihinkään valmiiseen
muottiin, en kuvan kahlitsevaan
kehykseen.

 

Scenario


Outsourced love,
a white lie

heart-secret shackles
a whiff of nostalgia,

I think of the idea until the splits.
my room, my chest, longing

which is a pillar in the place stiffen.


Confusing words,
whispers, the constant metaphors,
rhymes possessed, rattling chords
Wild Willie & Big Deal I have a scenario,

it arises again brings hybrid
a strange poem, I do not change in these

constantly chapped ideas
WRITE.

Skenaario

Ulkoistettu rakkaus,
valkoinen valhe

sydämen salainen kahle
tuulahdus nostalgiaa,

ajattelen kunnes ajatus halkeaa.
huoneessani, rinnassani, kaipausta

joka paikalleen patsaaksi kangistaa.


Sekavat sanat,
kuiskauksia, alituiset metaforat,
riivatut riimit, kolisevat soinnut
Wild Willie & Big Deal minulla on skenaario,

siitä syntyy jälleen tuo sekasikiö
outo runo, En muuta tässä näistä

alituisista halkeilevista ajatuksista puno.

keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Destiny



In the middle of the night
the moon in September
beautiful shining brightly,
and wild dancing in the stars
in the sky. Then we were
we, and wrote my name
the barn wall.
You spilled my body the barn
wild to forage, and swings
the world's rotation rate.
Then was the moment when the
I believed in the power of love.
The time is out, should not be
back, to live only in memories.
Yet sometimes, when I travel with you
the parks, the moon dance stars
bows, and frost my hair
the crown lend. Then
I whisper your name, and
I hope to stop time
to the moment to stay with you
let me?
Time is stale open
a bottle of wine by law, yet we
sailed in the summer
visit the lands. summer wine
got the taste of cherry, now
is August, already in autumn the veils
swinging in the air. Paragraph
is September, with a circle
rotates in the crooked
and fate.


Rakkaus

Keskellä syysyön kuu
paistoi kauniin kirkkaana,
ja villit tähdet tanssivat
taivaalla. Silloin olimme
me , ja kirjoitit minun nimen
ladon seinään.
Kaadoit vartaloni ladon
villi heinään, ja keinuttiin
maailman pyörimisen tahtiin.
Silloin oli hetki jolloin
uskoin rakkauden mahtiin.
Se aika on poissa, ei tule
takaisin, elää ainoastaan muistoissa.
Vielä joskus, kun kuljen kanssasi
puistoissa, kuu tanssiin tähdet
kumartaa, ja halla hiuksilleni
kruunun ojentaa. Silloin
kuiskaan nimesi, ja
toivon ajan pysähtyvän
siihen hetkeen kanssasi jäädä
saanhan ?
Aika on väljähtynyt avoimen
viini pullon lailla, silti me
seilasimme kesällä
vierailla mailla. Kesä viini
maun kirsikan sai, nyt
on elokuu, jo syksyn harsot
ilmassa keinuvat. Kohta 
on syyskuu, ja ympyrään
kiertyy vuoden kiero
sekä kohtalo.

Tunteeton

Minä jo sinun suhteesi luovutin,
suljin oven takanani sanoin
hyvästi me liian kovaan toisiimme
niin kuin meteoriitit törmättiin.
Se oli kauhea räjähdys, suostun
unohtamaan se vahvan alkukantaisen
rakkauden. Surusta suuria helmiä
hetken punoin, nyt siitä
kirjoitan ainoastaan runon.
Rujoksi, rumaksi silmissäsi muutuin,
minä en halua olla siivetön enkeli
sinun sanoistasi mustaksi muutuin,
ja tarpeellisesti suutuin.
En osaa enää koskaan rakastaa
jähmetin sydämeni sen villapalloilla
piiloon peittelin. Sen villan
vahvaksi vanukuoreksi sydämen
ylle vanutin.Tunteeton se nyt olen
erakko eristettyjen yksinäisten maan.
En tahdo maata mammonaa omistaa
tahdon levon laskeutuvan päälleni

ainoastaan.


Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto