Jänis olla joskus tahtoisin,
työntää pensaaseen pääni.
Olla joskus avuttomista ,
avuttomin, nyyhkyttää
rauhassa ikävääni.
En aina tahtoisi olla
niin vahva nainen,
en olla tammipuun
kanssa samanlainen.
Tässä seison silti niin kuin
tammi, lujana sekä
pystypäin.
Räntäsateessakin
värisemättä, pystypäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti