Translate

torstai 25. toukokuuta 2017

Jotain aitoa


Kerään kaikki huoleni
padotun virran taakse.
Silmieni valo se on
kohta sumeneva.
Sydämeni on kasvattanut
haaroja liian moneen suuntaan.
Rakkautta minä piiloudun
taas tämän sydämeni kasvattaman
puun taa. Pian saapuu taas
kesän lämpimät yöt,
ja ylleni syttyy tähtitaivas.
Kuu taas hullutta korviini
kuiskaa, näytä minulle
mitä patosin sen virran taa.
Yksin kävelen taas täällä
maan päällä liukasta kallion
liuskaa. Sisälläni on vielä
jotain aitoa , ja puhdasta.
Minulla on haavoitetun
karhun voimat, ja salattujen
sanojen lohduttava loisto.

Aivojen valo

Toukokuu kulkee kera kiireen vilkkaan
se on tolkuton ansa, ja astun
harhaan omaa tyhmyyttä maailma pilkkaa.
Maailmaa terrorismi pitää otteessaan
meitä on liian monta järjetöntä
onnetonta. Tunkiolta jostain
kaupungin laidalle vielä tuoksuu sonta.
Kevät pölyllä muuraa silmät
kirjailijan umpeen, vielä on aikaa
siihen kun näen kukkivan lumpeen.
Aivojen valo riittää talous hallintoon
ainoastaan, soinnut , riimit
odottavat sisältäni löytyvää
pelastavaa mielikuvituksellista lasta.
Minua ei voi löytää nyt toukokuussa
mistään ihmisvilinästä, ei edes
piilosta nurkasta kapakasta.
En sovi sekaan sosialisuuen
Hevi Hannun kanssa juttelen
silloin tällöin millaisena näemme
saapuvan tulevaisuuden.



Lailla iltaruskon

Lailla iltaruskon
mitenkä käy lapsuuden uskon,
ja ateismi valtaa maailmaa ?

Matkaamme suureen tunemattomaan
kuuleeko taivas kuiskaako maa?
Mitä äidit isä voivat vain aavistaa
mikä on valta mikä armon maa
kuka parhaimmat vastaukset omistaa.
Tiede sekä totuus vaistojen virta
johtaa jonnekin kauas pois
katsooko enkeli taivaan rappusilta,
kun lapsuuden usko haihtuu
kuin koskaan ollutkaan ois?
Mikä on polkumme, matkamme
pää kasvaa vain kääpää sekä jäkälää?
Ken tietää kaikesta totuuden

silti kulkee tietä kanssamme vaieten?


sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Äidin elämää

Nostalgia asuu
kermanvärissä
kiiltonakakengissä
pienen tytön jaloissa.
Siellä vanhan kaasulampun
valjussa valossa
siinä vanhassa
huojuvassa talossa.
Muistan monta
äitien päivää
siniristi lippua
katselelin salossa
kunnes koin äitiyden.
Minut otti valtaansa
nälkä elämän
sisälleni kasvoi
pelko siitä miten
lasten käy loukkaavatko
he kätensä tai jalkansa
miten heille elämässä käy.
Siihen ei vastausta näy
jokaisella on oma
elämän kaaressa.
Toivon sitä, että lapseni
saa öisin uinua turvallisessa
höyhen saaressa.


Parisuhde

Elämä on taistelua vastatuuleen
silti nostan ryhdin suoraksi,
ja hymyä puristan huuliin.
Kauan aikaa sitten sinä olit
öitteni kuningas, päivieni
ruhtinas. Sydämemme koti
oli maailman kaunein palatsi,
ja minä tanssin villisti
kuin paratiisin Eeva silmiesi

edessä alasti.


ÄITI


Pitkä polku elämää
huomista en ehkä 
enää nää
nainen synnyttää
Aatamin poikia
tai Eevan tyttäriä
saa hän
se on äidin polusta
kasvava tie.

lauantai 13. toukokuuta 2017

Joskus

Joskus on päiviä milloin
ilo sekä suru rinta rinnan kulkevat
silloin oven pielet ahtaaksi käy.
Ei siltä tunteelta mitään
viisasta mielessä näy.
Sinä minulle olisit halunnut
timantteja , ja punapohjaisia
muotikenkiä vain ostaa.
Minä ainoastaan olisin
halunnut aidon rakkauden

koskaan sinulta sitä saanut en.

Sielunruokaa


Miten kutsuisinkaan sitä hetkeä,
kun sokea löytää tien.
Virvoittelevien vetten yllä
palaa sielunlamppu.
Kutsuen suunnan menettänyttä,
ja meri kuiskaten salaisuutensa
huokaa.
Lisää sokealle vaeltajalle
sielunruokaa tuokaa.


Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto