TALVIVAARA

Ikiroudan alla piileksin,

fossiilina alla jääkuoren.

Ilmastonmuutos,

se tuskin kohdalleni

kerkiää, armahduksen

minulle suoden.

Mykkähuuto huomiseen,

ei rauhaa tuo,

tuskan pois luomiseen.

Talvivaara, siinä suuri

vaara. Alkemisti oli

hän se kemisti, ken

myrkytyksen estonvarman

suojan äitimaan

rinnoille eristi.

Nyt verisesti huokaa

äitimaa, rintojansa

myrkyt tulvavirran

lailla saastuttaa.

Ei mitään ei ketään,

ne raiskaajat maan pääsevät

kuin koiraveräjästä.

Ei niitä mitkään lait estä,

saastuttamasta

äitimaata.

Ei siunausta kuulla

saata itkee perilliset

suomenmaan.

Saattohoitoon vähitellen,

äitiämme me saatellaan.