Pitääkö
pyytää sitä anteeksi,
jos
toista turhaan rakastaa?
Etsin
sitä jota jonka löysin
kauan
sitten. Se vain ei
ole minua
varten, se on
toisten,
kaunotarten.
Minä
pidän sinusta niin paljon,
ettei
sille löydy olemassa
olevia
sanoja.
Miksi
minä valehtelin sinulle
etten
sinua rakasta.
Ei kulu
sielustani se rakkaus
koskaan
pois, rinnallani
elät nyt
kuin ystäväni parhain.
Sen
ystävyyden tunteen ehkä
sinulle
tunnustin.
Samalla
valehtelin sen suuren
rakkauden.
Sen piilotan alle
vuosien
patinan, se ei ole
valhetta
jos sinusta tuntuu,
että
sinua rakastan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti