En missään näe helppoa polkua kulkea,
levenevää tietä rakkauteen.
Minä unelmissani vain sen tien luoksesi teen.
Kuvittelen meille yhteisen huomisen.
Sitä voi kirjoittaa mitä vaan, sanoilla helliä,
taikka haavoittaa.Fantasiat kantavat tätä heikkoa ihmislasta,
jalat ilmassa eivät lakkaa leijumasta.
Kesäkuu virran veden lämmittää, ja sukellan
kanssasi koskeen. Niin minä unelmissa teen.
Kuinka voivat olla outoja tunteet välillä ihmisten.
Minä ristiretkeä fantasiaan teen.
Niin tahtoisin, olla sinun sielunkumppani.
kuolla, kun rakkaus täyttää sydämen.
Minä riimitän lauseita, sointuja rakkaudesta taioin.
Kesäkuu keinuttaa pyrstöään, tahtiin lempeän tuulen.
Äänesi,korvissani kaikkialla kuulen.
Se on lempeä, iloinen kuin villi vapaana virtaava koski.
Olet yhä mielessäni sinä mies, komea punaposki.
Valtateille elämän, tämän lauluni pienen sävellän.
Lempeät tuulet puhaltakaa, rakkautta meille
lähettäkää. Olisit minulle se mitä täällä aina etsin,
minä tiedä sen, nyt ei ole aika kyynelten.
Niin kuin timantti, ja ruoste jotain pysyvää
tahdon sydämeni sisälle muistoja säilyttää.
Siivet kantavat meitä täällä tänään, minä
kanssasi yhä lennän, ja huomenna ymmärrän enemmän.
Samat pyörteet meitä kannattaa, ja samaa
ilmaa saan vierelläsi hengittää.
Kesäkuu virran veden lämmittää, ja sukellan
kanssasi koskeen. Niin minä unelmissa teen.
Kuinka voivat olla outoja tunteet välillä ihmisten.
Minä ristiretkeä fantasiaan teen.
Niin tahtoisin, olla sinun sielunkumppani.
kuolla, kun rakkaus täyttää sydämen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti