Tänään kasvoilla ihmisten,
on
karu piittaamattomuus.
Laupiasta Samarialaista
liian paljon kaivataan.
Me tuskin empatialla täällä
päätä vaivataan.
Kautta kunnian, ja omantunnon,
rämmin kera huonon kunnon.
Jäljillä Suomalaisen sotasankarin,
sen Lauri Törnin selkäranka,
oli
suora, täynnä voimaa,
ja
isänmaallisuutta.
Poissa maisemista, näkymättömissä
on meidän turha vaatimattomuus.
Maailman uutisia täyttää vain
pelkkä ulkokultaisuus.
Minä teille mantraa kirjoitan,
sen blogissani maailmalle tuuletan.
Kirjoitan
kuutta kieltä,
näytän
tunteitani, ja mitä olen mieltä.
Olen
itselleni oppinut anteeksi
antamaan,
tämän kirjoittamisen
luoman
utopian maan.
Sekä rajallisuuden, heikon maamme
selkärangan, voiman ihmisen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti