Saan aikaan lauseita,
kirjoitan ikävän, tylsyyden karkottaen.
Aamu puskee sanani kiinni
usvaiseen kesäaamun asfalttiin.
Päivä käyttää sanojani,
tuskan poissa pitämään.
Ilta sanani saa kirsikkalehdoissa
tuulen mukana keinumaan.
Yö pukee sanani siniseen
aaltoilevaan samettiin,
johonka kaikki tähdet Otavan
kiinni liimattiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti