Taksinainen

Taksin valot piiskaavat yötä,

tämä on sitä aikuistentyötä.

Filosofi, ja psykiatri istuu ratin

takana. Takapenkillä istui

nainen petetty kalpea kuin lakana.

Tuutin täydeltä, tukahtuneita tunteita,

elämä enemmän ottaa kuin antaa.

Se on niin kuin panttilainaamo

parhaista tunteista maailman.

Tämä kesä on yhtä oikukas kuin

nainen, ilman päämäärää.

Suomi suree Oulun vauvojen

joukkosurmaa. Iltasanomat,

ne eivät tekstillä ketään hurmaa.

Yhteiskunta on niin kuin mätää

täynnä, kohta taas lentää sonta.

Meitä elää täällä liian monta,

järjetöntä, ja onnetonta.

Juoppo naapuri , yön soittaa

itkuvirsiään. Sielunmustelmistaan

kertoo tarinan. Yksinäisyys se

tulee liikaa rakastamalla,

viha viitan hartioilleni ojentaa.

Olen se taksinainen vailla päämäärää,

vailla matkanpäätä, joka onneen

aamuyön ainoan valopilkun viedä saa.

Hanna Hammaslahdessa hoitaa vanhuksia,

niin se oli entinen se taksinaisen ura.

Ei lennä enää sen taksin alla kura.

Terveisiä Rääkkylään, siellä

aika elää vielä maalaismaisemissa,

ja pihapolun yli kävelee onnellinen

kollikissa. Yhdessä mennään ,

kohti huomista, ja uuden päivän tunnelman luomista

@ tanninen satu