Olen ollut liian kauan poissa
elänyt mieleni soissa,
lukituissa vankiloissa.
Ja hajalla unessa pyörinyt,
Ja hajalla unessa pyörinyt,
elänyt painajaiset yön.
Kirjoitin sinulle, runon taikka
Kirjoitin sinulle, runon taikka
kaksi. Piilotin rakkauteni
saduksi, tai tarinaksi.
Ja nyt nämä runot minua
Ja nyt nämä runot minua
kantavat yli ajan levottoman.
Aamuun on vielä ikuisuus,
Aamuun on vielä ikuisuus,
ja silloin aukeaa aina uusi tilaisuus,
löytää uudestaan tie sinun luokse.
Kokeilla vielä uudelleen sitoa
langat elämämme yhteen.
Sitoa sanat sanoihin kiinni,
kasata tunteista sen vahvan lyhteen.
Ja minä soitan ne kaikki
Ja minä soitan ne kaikki
laulut yhä uudelleen, ja uudelleen.
Joihin olen kätkenyt palan sinua.
Joihin olen kätkenyt palan sinua.
Kaipaatko sinä vielä minua`?
Mutta kun ilta viimein sammuttaa
Mutta kun ilta viimein sammuttaa
lyhdyn, minä aariaan yön yhdyn.
Suljen silmäni ja kutsun uneeni
sinua uudelleen, ja aamulla, kun
herään tunnen sinun minua suudelleen.
Ja minä soitan ne kaikki
laulut yhä uudelleen, ja uudelleen.
Joihin olen kätkenyt palan sinua.
Joihin olen kätkenyt palan sinua.
Kaipaatko sinä vielä minua`?
Mutta kun ilta viimein sammuttaa
Mutta kun ilta viimein sammuttaa
lyhdyn, minä aariaan yön yhdyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti