Olen itkenyt, nauranut,
tanssinut hiljaa.
Äitimaan poveen kaikki
aina lopun tullen laskeutuu
Kyyneleet,
nauru, niistä kasvaa muistojen
kantava saarnipuu.
Olen kuunnellut tuttujen
askeleiden kaikuja ovelleni.
Laskenut, pistävän kyyn
puremaan povelleni.
Muistojen sirpaleet sydämeeni
Muistojen sirpaleet sydämeeni
piilotetussa
rasiassa.
Tunnen kuinka tuuli
tarttuu hiuksiini kiinni.
Ikävä, kasvattaa
juuret nivusiini.
Minä silti tahtoisin
vain kasvaa vapaana
ja olla yltiöpäinen
villiviini.
I have cried, laughed,
danced in silence.
Mother Earth's bosom all
at the end they could descend
tears,
the laughter, the memories grow
supporting Ash wood.
I have listened to the familiar
echoes of my door steps.
Down, viper sting
bite bosom.
Fragments of memories in my heart
hidden in a box.
I can feel the wind
my hair sticks closed.
Unfortunately, grow roots
ret groin.
I still would like to only increase the free
and to be rabid wild wine.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti