Liian paljon sanoja
lausumatta jätetään,
niitä hyviä,
joita odotetaan, ja kaivataan.
Minun sanani
liian usein kurkkuun juuttuvat,
omatuntoni
keijut siitä paljon suuttuvat.
Hyppivät
sisälläni kiukkuisena,
että
rauhallista unta öisin saa en.
Kirjain
kirjaimelta sanat kirjoitetaan,
niistä syntyy lauseita, tarinoita.
Yhden pienen
tytön unelma, oli että
isona hänestä kasvaa kirjailija.
Nyt etsin
joskus kadonnutta aikaa,
se katosi ehkä
sen tähden, että puhunut
en mitä olisin
halunnut sanoa.
Tänään tunnen,
vain kaipausta, ja ikävää
elämän janoa.
En vain osaa enää
olla nöyrä, ja
ystävyyttäsi anoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti