Paperi viettelee
minut
kulmakuppilan
pöydässä
se on tarkoitettu
lautasliinaksi.
Astraalinen
tunnelma leijuu
ihmisten yllä,
kirjailija
yrittää kesyttää
sen.
Kirjoittaa sisään
sanoiksi
lauseiden. Sanoilla
samoileva
käsi piirtää viivan
paperiin.
Jakaa sarakkeiksi
sanoille.
Mustasukkainen humalainen
nainen tulee siihen
sössöttämään.
Kyllä kirjailija on ruma,
vanha, ja itsetunnoton.
Kaataa kahvini lautasliinan päälle,
runoni on tuhottu, ja on aika
vaihtaa paikkaa, ottaa aikaa.
Laskea kymmeneen, ja rauhoittua
näissä maailman kylissä.
Muuttaa ajatuksensa
lapsen
kaltaisiksi, istua
keinuen
äitimaan sylissä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti