Ei ole minulla tuskaa, mitä niellä,
ei kalkkia katkeraa.
Minä elän irrallaan ruumiistani,
ajatus vain lentää päällä maan.
Niin kuin enkeleitä ollaan me,
jotka parittomuudesta kärsitään.
Ei ole ruumista, siitä sielu
pääsi irti kai kokonaan.
Silti olen elävä kuin virvatuli,
ja kesän aurinko minua lämmittää.
Liian monta suurta pettymystä,
niin pystyn ruumiini sielustani eroon kieltämään.
Liekeissä polttavissa palaa intohimo,
sitä en vaan päästä vapaana karkaamaan.
Ei missään ole miestä onnellista,
on vain omistajan elkein käyttäytyvä
myyntimies. Hän onneansa sanoillansa
päivittäin kokeilee. Testaa voisinko
langeta mieheen, niin syntisen kauniiseen.
Minä opin jo tämän jojottamisen leikin,
en antaudu käsiin yhdenkään häntäheikin.
En enää riipu langassasi niin kuin jojo,
olen tasapainoilija nuorani päällä.
Sillä horjumatta kuljen, säällä kuin säällä.
Voit aivan vapaasi sanoillasi, lupauksillasi
minua kiduttaa, pysyn sinusta kaukana,
tarpeeksi etäällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti