Sisälläni taas laulaa yö, usva
kesäyön soi.
Tanssin elokuunaamuyössä, pimeys
lepää sylissäin.
Minä sanojeni kanssa taas yksin jäin.
sinut usvan keskellä näin.
Pian saapuvat ukkoskuurot, sataa,
salamoi, sitä
ennen on viimeisen
hellepäivänaamunkoi.
Kaikki murheet jo haihtuivat pois,
sisältäni olen tyyni
Keitaalle
saavuin, levähdän hetken,
keskellä tunteiden
kuohuvan retken.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti