Maa ei kerro, ei kerro maa
miksi veri vuotava multaa saastuttaa.
Tuli ei kerro, miksi puuta polttaa osaa,
ei kerro tuli miksi hiilloksen se aikaan saa.
Tuuli ei kerro meille, miksi pyöriin
tuulenpesiä osaa rakentaa.
Minä aisteillani tunnen maanpetollisen,
tulen lämmön tunnen ihollani,
ennen kuin viima tuulen vie pois sen.
Huudan maaäitiä turvakseni,
tulta elämää tuhkasta luomaan,
ennen kuin maailma kaiken vie taas,
karkaa onni tuulenhuomaan.
Syksyä kohti lentää mieleni,
syksylauluun kääntyy mykkäkieleni.
Ilman halki tuulen toivon
vievän sen ääneen, korviin kultani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti