Tässä elämässä

En pelkoa ole minulla rakkaudesta,

ei tunteesta tukahduttavasta,

kukaan kanssani ei taivaltaa koskaan jaksa.

Kaipauksensanat eivät haihdu koskaan pois,

vaikka toivottomuus, taivaallani se kiintotähti olla vois.

Yönmyrskyissä sammui merelläni

majakka kirkkain, maailmanviimeinen.

Minä olin hän Eeva, viimeinen nainen

sylissä elämän. Aatami aaltoihin Atlantin jäi.

Minä mustalla huvillani viimeksi vilkutin,

silloin kuin hänet aaltoihin painumassa näin.

Tässä elämässä me kaiken tajusimme väärin,

ei minua haaksirikossa haitkaan saaliikseen halunneet.

Vatsassani vellovat tänään vain Atlannin vedet,

kädet surulliset tiukkaan nyrkkiin puristan.

Toivon, että minulle viimeisenkerran jo laulaisi Poseidon.

Saisin hukkuvana tarttua käteen viimeisen merenneidon.