Translate

perjantai 9. elokuuta 2013

Joensuu

Henki on vahva, ja vähätkin sanat
riittävät maailmassa suuren luomiseen.
Minä nilkuttaen vieressäsi katson
huomiseen. Tahdon käteesi tarttua,
kulkea kanssasi syksyn ensimmäiseen sateeseen.
Minun iloani elämästä, ei aika syö,
vaikka viikatenainen kipeästi nilkkaani lyö.

Elokuu, ja Joensuu on kaupunki
jalkojeni juuressa, kävelen kaduillasi.
punaisessa sadeviitassa suuressa.
Joensuu on kaupunki jossa sateella
vielä käytetään saappaita kumisia.
Vielä on aikaa siihen hetkeen, kun
kuljen katujasi lumisia.
Silloin Sointulaan tieni vie,
siellä on joukko empaattisten ihmisten.
Sointulalle tämän lauluni sanoituksen teen.


jne…  @ tanninen satu

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto