Aamulla

Kasteiseen aamuun tieni käydä saa,

jalkani kevyesti ruohikossa askeltaa,

niin heinä askelteni alla taittuu taas.

Varjoissa nousevanauringon,

herää taas uusi päivä nousee horisonttiin.

Haukotus, se huuliltani salaa livahtaa.

Pala taivaanrantaa minulle antakaa,

seesteiseen päivään nainen kantakaa.

Ikuinen rytmielämän, siihen oman

sävelmäni lahjoitan.

Tehkää matkastani kevyempi,

ystävät rinnallani, olen teidän lähimmäinen.

Tuulihiuksinen kirsikkasuinen,

kirjoittavanainen.

Tämän kotimaan , Suomenkansalainen.

@ tanninen satu