Välinpitämättömyys

Sana on vapaa, ja ajatus valmiina liikkumaan.

Tämä on minun elämäni eikä kenenkään muun.

Olen valmiina liikkumaan, niin kauan kunnes

luuni haurastuu. Mitenkä me voisimme

huolehtia paremmin toisistamme, ennen kuin

kaikki liikaa takaperin taantuu.

Tämä tunne sisälläni hetki hetken jälkeen voimistuu.

Ei se välinpitämättömyys kaikissa asioissa,

tuu milloinkaan onnistuu.

Voi noita turvattomia lapsia, nuoria, vanhuksia,

meidän on otettava huolehtimisesta täysivastuu.

Tämä yhteiskunta, tässä elämässä,

kaikki kauneimmatkin ruusut ennen aikojaan lakastuu.

Missä ovat ne tyttö, ja poika vuosiensa jälkeen

siitä, kun ne ensikertaa rakastuu?

Perhe perustettuna, kaikilla ei tukiverkkoja,

ei turvaa ympärillä, sitä avuttomuuden määrää.

Niitä monia edessä valittavina olevia ovia,

niin monta polkua väärää.

Mitenkä voin olla hyvä kasvattaja, juuri sellainen?

Sillä olenhan pesästä pois potkaistu käenpoikanen ?

@ tanninen satu