Minä avasin aamuvetoketjun
pujahdin liukkaasti sisälle
päivän nousevaan kaapuun.
Oli sunnuntai ei kiirettä minnekään,
oli aikaa hengittää rauhallisesti
huohottamatta.
Aika oli tänään minulle armollinen,
tarjosi teetä ja sympatiaahopealautaselta.
Tartuin maltillisesti aamun tarjoukseen,
on aika rauhoittua sunnuntain sylissä,
tämän levottomuudenajan maailmakylissä.
MINÄ OLEN ELOSSA.
@ tanninen satu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti