Hiljaisuuden keskellä, kuiskaa mykkyys.
Kohta saapuu, jo jälleen syys.
Sateensylissä nöyryys sisältäni niiaa taas.
Silti en osaa vannoa valoja lemmen,
minä pakenen tullen mennen.
Se minusta on miehentyö, tiedustella
ollaanko matkalla yhteisellä.
Anna kysymykseesi minulle jotain vastattavaa.
Varjosta valoon, minun horjua anna.
Käteeni kylmään tartu, esteiden yli,
minun heikkoa varttani kanna.
Olen täysin valmiina luovuttamaan,
erakoksi kohta muuttua osaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti