Sisälläni helisee ääni, kaiku jatkuvasta.
Metamorfoosit aaltoilevassa liikkeessä
Tämä elämä se minut erakoksi loi,
pirstoi mielen, hävitti puhekielen.
Minä tiedän tänään, on se päivä,
tuntea saan miltä tuntuu, kun sielu palelee.
Sinne lämpimien tulten luokse anelee.
Pieni toivo sisälläni vain enää elää,
onni kauas pois pakenee, näyttää pitkää nenää.
Minä pikkuhiljaa kaikesta tärkeästä luovutan,
saa kaikki sisältä pois jo mennä, sanat, soinnut
riimit, niille kuiskaan: voitte jo pois mennä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti