Vahvaa ystävyyttä

Hetki käsitteellinen, ja
ajatuksen lento
sellainen. Ihan kuin
ajatusta voisi koskettaa.
Sinä ojennat minulle tunnelman
runollani sitä myötäilen.
Sitä työtä koskaan tunnusta en,
piilotan katseilta suurimmankin
kaipauksen.

Myötäeläminen on työtä sen
suuren elämän taitajan.
Synnytät sen tunteen,
voiman jaksaa rajalle uupumisen.
Minä kysyn minne menen,
en koskaan tiedä kanssa kenen.
Hetki sen jälkeen,
ympärilläni rakkaus, sekä
ystävyys nostaa maljoja.
Siellä missä me hetki yövytään,
sinne ryhmiin me ikuisesti syövytään.