Minä en tahdo olla
viivaksi vaiennut
suu.
Tuska sisälläni,
timantinkovaksi
kiveksi
hioutuu.
Minä sanon ei,
kapinoin
yhteiskuntaa
vastaan. Näen omaa
yksityistä
painajaisunta,
oi sataisipa kohta
kaiken tuskan pois
puhdistavaa lunta.
Tule, tule, saavu
myrsky , nyt on jo
joulukuu.
Minun sieluni tänään
ontuu, uhrin tuskan
väkisin piilosta
ulos
näkymään päästän.
Rikollinen hän on
turvattu,
uhrilla tuska
sisälle
padoksi pakkautuu.
Joskus koittaa aika,
milloin kaikki tuska
sisältäni ulos
murtautuu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti