Tammikuu

Maailmassa on joskus jotain 
kaunista, rakastaa kaurista.
Tammikuu ja päivät pitenevät,
kevättä kohti aurinko
hetken paistoi, tovin hohti.
Rakkauden kaappaava tunne,
kiristävä pään vanne.
Minä kirjoitan tarinaa,
oodia oikulliselle oinaalle.
Ei se ole aina raha joka
maailmaa osaa parhaiten pyörittää.
Tammikuu naisen saa näkemään,
tulevaisuuteen väkevään?
Kuka vierellensä tahtoisi minut?

Humalluttavaa tunnetta umpi luussa,
ajatukset pyörimässä tähdissä ,kuussa.
Jäljelle jääneitä haaveita vain,
ne muistoksi viime vuodelta
mukaani sain. Sinua kaipaan,
huumorisi sai sen aikaan.

Älä koskaan leiki tunteilla ihmisen,
voit saada aikaan liian suuren kaipauksen.

Huomista päin, maailman tuuliin
minä selkäni kylmyydelle käännän.
Viimeiset riimit tähän tarinaan väännän.