Yksinäinen

Vain yksinäinen öinen

valvoja huomata voi,

kuinka hiljaisuus

omalla painollaan

yön pimeydessä

melankoliaa soi.

Herkkiä hetkiä

kokee uneton,

ei uni virvoittava

lepoa silloin suo.

Pimeys viitan hartioille

valvojan luo,

väsyttää, unta vain et saa.

Niin monia tunne

tämä raskaasti ahdistaa.

Kirjailijan soinnut,

riimit yöstä tahdit saa.

Riimit, unelmat kauas

jonnekin kulkevat.

Sielun yksinäisen

täyttävät sanat täyteläiset.

Jotain täällä maailmassa

etsin aina uudestaan.

Ehkä sen joskus löytää osaan.

Suru kauas kulkee,

joskus ovet edestään sulkee

toisinaan sydämeen

asumaan jää. Pimeys

joulukuun, se tunne

jähmettää koko suomen maan.