Translate

perjantai 5. joulukuuta 2014

Rikkinäisten päivien jono

Rikkinäisten päivien jono,
rasteja almanakassa.
Sammunut kauan sitten
tuli on takassa.
Kirjailija kiroaa syntymää,
ei päätä ei häntää,
ei mitään valoa huomiseen.
Särkyneitä sirpaleita,
en jaksa liimata ruukkua kokoon.
Itsenäisyyspäivä, se on jotain hyvää.
Ilman ruokaa, ruokajonossa,
kumarainen kansa,
odottaa pientä almuansa.
Minä kriisejä hämmennän,
kriisistä kriisiin,
ja masennun enemmän.
Minulle sanotaan,
ettei minulla ole oikeutta
olla surullinen.
On tanssittava päällä
murheellisten kotimaan kumpujen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto