Runotorstai Adventti

Talvi kruunun kirkastaa,
odotan valon tuojaa Luciaa.
Adventus Domini, siinä
meille armon lähettilään nimi.
Mitä kunnioitan, mitä hymniä
pimeyden keskellä soitan?
Herrat, narrit, enkeleitä,
synnin siskot, talven vallan
alta poistivat jo sisiliskot.

Anna meille armon avain,
valoa odotan , sitä kaipaan
miljoonin tavoin.
Avoimin silmin, totuus
meille tuokaa, juhlan keskelle
taion jostain hiukan jouluruokaa.
Sydän lämmin pimeyden
keskelle meille suokaa.

Heinillä härkien kaukalon,
unelmien matkan pää.
Vuosituhanten kertomaa,
mitenkä luotiin taivas, ja maa?
Filosofin aivoin, aikamatkalla
sielu alkumeressä.
Adventti, Adventus Domini,
ihmiseltä ihmiselle, sudelta
sudelle,
homo homini?




Winter crown to brighten,
I look forward to light the importer Lucia.
Advent Domini, the
for us the grace Envoy name.
What I respect what the anthem
the darkness, I call?
Gentlemen, fools, angels,
sin sisters, winter power
over the already removed the lizards.

Give us the grace of the key,
I look forward to the light, I miss it
in millions of ways.
With open eyes, the truth,
bring us, in the middle of the feast
conjure us something
a little Christmas food.
Warm Heart of darkness
in the middle of us to forgive.

Hay bulls trough,
dreams end of the journey.
Voices millennia,
what about created heaven, and the earth?
Cerebral philosopher, the time on the way
the soul of the early ocean.
Advent, Adventus Domini,
from human to human, wolf
the wolf,
gay Homini?