Tahdon vielä elää,
tahdon häikäistyä
hetkestä.
Tahdon elämästä
nauttia,
kuin kevyestä
hauskasta retkestä.
Tahdon olla
kuolematon,
niin kuin Odysseia,
taru hahmojen sukua.
En tahdo olla
tällainen,
nyt, kuin olla saan.
Hyljeksitty
kirjailija,
aivan liian
yksinäinen.
Yksinäinen, sekä
itsepäinen.
Joulukuussa
melankolia,
sisälläni velloo,
kelluu,
sieluni
lapsi vedessä.
Kuljen pimeässä
tunnelissa,
kirkkaus valo, se on
missä?
Kaiken rakkauteni
joko
maailmalle annoin,
joko kaikki
kirjoitettu
sisältäni ulos on?
Kuljen tunnelissa
tässä,
olen valonsädettä,
sen pilkahdusta
etsimässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti