Kaikella tapaa tuottelias,
silloinkin, kun unessa makaa.
Myoliinien tuhotessa
hermosoluja,
silmissäni leiskuvat salamat.
Hermopisteiden kuumotus,
tunne olemassaolon
huonommasta puolesta.
Kivusta, joka kahlitsee
sinut tuottavaksi.
Niin kauan kuin on tuskaa,
on elämää, joka runoja
tykittää, vaivattomasti
rustaa.
Minun aivoissani,
on äärettömyyden riimit,
loppumaton vuolas vuo,
joka johtaa minut lähteelle
aivoistani ulos tanssivien
sanojen luo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti