Toipilaana

Unesta joskus jos heräisin,

niin voimani kaikki

poisko keräisin.

Olisinko se valveilla

oleva, virkeä ihminen.

Keskellä sanojen, sekä

lauseiden, en löydä

kättä luotettavan ihmisen.

Kävelit ohi, kuljit pois,

suljit oven jälkeesi.

Minä vajosin horrokseen,

keitin vain teen.

Sitten kirjoitin,

kuluneen kliseen.

Laskin hanasta vettä,

otin lääkettä.

Janooni kaipasin sielusi mettä.

Sitten tuli se virus viisas,

löysi heikkouteen tieni.

Minä hampaat kilisten

kalikkana palelin.

Saunan lämmitin,

vettä kiukaalle vain valelin.

Hankin sen kuumeen,

kauan se kesti,

pois kaiken järkevän

vei sen kavalapesti.

Heikkona sen helvetin jälkeen,

minä voimia kerään.

Joskus tästä horroksesta

ehkä vielä herään.