Tahdon

Valitan nyt puoliääneen,

jatkan matkaa keskenjääneen.

Vielä minun jalkani kantaa

ehkä pienen hetken.

Saan vaellettua sen

oudon vaelluksen,

sen turhan retken.

Tahdon sinne missä

hän on, minun elämäni

kadotettu rakkaus.

Tahdon seireenin äänellä

laulaa, oman rakkauteni

vierelleni noutaa.

Tahdon sen pimeän virran

yli vahvana soutaa.

Aina luulen, että

saappaat jalassa täältä

pois lähden.

Elämä tahdon sen Mooseksen

taidon, halkaista virran

vesi kujaksi kulkea

virran yli. Vastarannalla

odottaako se rakkaimman syli?