Paholaisen
tusinaan, me ei mennä
lusimaan.
Niin pitkä matka on
viinirypäleestä
rusinaan.
Herneitä
en nenääni vetäise,
se ei ole
oikein se.
Ymmärretään,
tuetaan,
toisiamme
luetaan.
Se on
yksi pieni matka,
paperilyhtyjen
tie suureen valokeilaan.
Pieni
askel, suuri jollekin,
sisälleni
monen pienen
sanan
talletin.
Perinnöksi
suuret saappaat Oilin sain.
Satujenluoja
sen omakseni
tunnustan
vain.
Erilaisuutta
tarvitaan, kaikki
me
mahdutaan piruntusinaan.
Me sisällemme
paperilyhdyt sytytämme,
joukossa
muiden, riimiseppien
sointusuiden.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti