Tahdon
levätä luonasi maa,
kunnes
uusi kesäaamu sarastaa.
Heilimöi
jo unelmieni heinäpellot,
kesäyössä
huhuilevat helmipöllöt.
Kesässä
laukkaa jo levoton
kirjailijan
mieli.
Suvirunoihin,
taipuvat soinnut,
sekä
Suomenkieli.
Minä
runoon lisään usvaa kesäyöstä
ylös
nousevaa. Glamoyria joka
Suomifilmien
Ansaa, ja Taunoa
juovuttaa.
Tahtoisin vielä
kerran
rakastella niityllä kasteisella.
Kuunnella,
ruislinnun ääntä,
yllä
tähkäpäiden. Tuntea onnen
tunteen,
olematta pariton,
sekä
yksinäinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti