Minä elän

Minä elän, luotan vain

siihen armottomaan kohtaloon.

Vielä vuosikymmen taikka

pari, silloin mustaa multaa

jälleen oon. Luonnon kiertokulku,

jälleen jatkukoon.

Minä täällä maailmassa täytin

osani, loistin kirkkain liekin,

niin kuin kaasu kosani.

Neljä geenien jatkajaa,

jäljilläni taivaltaa.

Suutelen nyt äiti maata,

sukuani en nyt enää jatkaa saata.

Tahdon kirkkaan iltatähden otsalleni

pimeydessä loistamaan.

Kevään alkuvoimaa,

oinas pian lähtee talven

valtaa puskien poistamaan.