Translate

lauantai 26. tammikuuta 2013

Rakkausruno tammikuussa


Kanssasi niin tahtoisin
tutkia itämaista filosofiaa.
Tarvitaan vain pieni
hetki jolloin aika keinahtaa.
Se muuttaa kaiken,
päästä varpaisiin.
Joskus ilmestyit minun
elämääni, aloit niin kuin
kivi kengässäni hiertämään.
Sisälläni se hetki aina
kirveltää, kun typerästi
toiseen rakastuu.

Kun kuulen sinun äänesi,
niin sydämeni pehmenee,
pilvi järkeni päälle laskeutuu.
Vain pieni hetki elämässä satuttaa
liikaa voi, jos ei tarvittavat
varoituskellot ajoissa päässäni soi.

Minä mietin maailmaa, sitä
miksi se aina liikaa satuttaa.
Nyt öisin taivaalla loistaa täysikuu.
On hölmöä luottaa sokeasti
toiseen ihmiseen.
Sinua joskus komeaksi sanoin,
se kääntyi minua vastaan.
En koskaan kai voi sinua unohtaakaan,
jos yritän, niin kuulen korvissani soivan
äänesi ihmeellisen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto