Translate

sunnuntai 6. tammikuuta 2013

Hiljaa herätään


Harmaavarpunen lentää kohti
sulaa joenpintaa. Tahtoo niin
kovasti olla joutsenen kaltainen.
Joensuussa tammikuussa
istuu pieni varpunen lennon
jälkeen koivupuussa.
Aamu aukoo silmiään,
minun silmilläni ei hetkeen
kunnolla nyt nää.
Silti minä käteni ojennan,
siitä varpunen noutaa,
pienen ruuan palan vapisten.
Hiljaa herätään me päivään
nousevaan, minä sanojeni
jousesta kohta kiinni saan.
Virittelen viittä sanaa,
riimejä, alastomia ajatuksia
jotka avaavat alitajuntaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto