Olen
unohtanut sen, millaista
on kulkea
polulla rakkauden.
Aika
ylitseni kulki, päälleni
pyörivät
rattaat sen.
Alle jäin
ajanpatinan,
alle
terävien hampaiden.
Loveen
langenneena,
se outo
muisto vain
on
eilisen. Sumuinen
muisto
kuin peilikuva
muiston,
kaipauksen.
Rakkaus
se minulle on,
niin kuin
tuntematon
kukka
tropiikin.
Olen
nainen, joka uupui,
ja
luovutti, kaatui
kentille kaipauksen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti