Minulla
on laulava sydän,
se
useimmin kaihosta,
surusta
laulaa. Joskus rakkaudesta,
ääni
huutaa täyttä kaulaa.
Sydän
musiikkia, runoja
tulvillansa,
se on minun
ja hänen
maailmansa,
joka
kädestäni uskaltaa
tarttua.
Nyt on
aika kunnioittaa,
Suomea,
ja itsenäisyyttä sen.
Itsepäisyyttä
kunnioittaa taistelijoiden.
Suomineidon
helmoihin,
nyt
laulan aidon kaipauksen.
Laulan
niille, rohkeille
ihmisille,
jotka niin paljosta
joutuivat
kerran luopumaan.
Emme me
pysty sitä ymmärtämään,
kuinka
paljon me heiltä
saimme.
Saimme tulevaisuuden
erilaisen.
Helliin
käsiin suljen muistot
raskaat
Suomen kansan.
Peittelen
pehmeimpiin
lämpimiin
peittoihin,
lohduttaviin
lakaniin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti