Anna
minulle aikaa se
tarvittava
silmänräpäyksellinen.
Aikaa,
seisoa takana päätöksien.
Lausun
toiveeni viimeisen.
Tahtoisin
unohtaa, sen
ajatuksen
kalleimman,
joka
päässäni kehää kiertää.
Se
sisälläni liikaa
satuttaa,
liikaa hiertää.
Tuntuu
siltä, kuin minua
yritetään
vetää kuin pässiä narussa.
Toisen
pässin kädessä on
narunpää.
Ikävän,
kaihon öljylamppu
sielussani
roihuaa,
kitkerää
käryä aikaan saa.
Paljon kävijöitä, kukaan ei kommentoi.... Hienoa ajatuksia
VastaaPoistahttp://arirunoja.wordpress.com/