Translate

lauantai 29. joulukuuta 2012

Illan hämärään


Kaiken tuhoutuessa,
häviää sekin tunne,
ihmisen ikävä toisen luo.
Päivän kulkiessa
illan hämärään kujaan,
minä lujasti onnellisiin
muistoihini nojaan.
Musiikin soidessa,
hetkisen helpottaa,
surun routainen maa.

Perintönäni kannan
harmauden haikeutta,
turruttavaa hämärää.
Huominen, se on kuin
eilinen, ei mitään
päämäärää.
Musiikin hiljetessä
helliin unelmiin
taas pakenen,
suljen oven sen kyynelten.

Kohta valojen syntyvän
nään, kaupungin hämärään.
Sanoja vain, sydämessäni
kaikuu kaipaus rakkaudenmaan.
Silmiin syvänsinisiin
minä unelmissani tuijotan,
kunnes nukahdan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Patajätkä

Patajätkä
Patajätkä

Blogiarkisto