Askeleeni
niin hitaasti
tänään
käy, isänmaata
polkee
jalkani.
Se
merkitsee minulle
niin
paljon, kunniaa
kaatuneille
miehille
kirjoitan.
Lotille
ahkerille,
kunniaa.
Mummoni
oli nainen
pitkä
voimakas,
hän
rintamalla toimi
lottana.
Ukkini oli
sodan
jälkeen mies
maan
hiljaisin.
Hän puhui
vain viulunsa
sävelin.
Muilta kuulin
pienenä noita
sodan
tarinoita,
isäni
toimi ilmatorjunnassa
vaikka
oli silloin vain pieni poika.
Toinen
ukkini poltto haudattiin,
hänestä
jäljelle jäi
suuri
kasa sirpaleita.
Noita
sirpaleita kannan
mielessäni,
niin kuin kantoi
monet
sielultaan haavoittuneet.
Monet
unelmat heiltä jäivät sodan
jalkoihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti