Vierelleni
riennä ystäväin,
joulu
joutuu kohta luokseni.
Se
huoneeseeni sytyttää
niin
monta kynttilää,
ne hetken
lämmittää.
Silti
sydämeni on joskus
hetken
lohduton.
Luokseni
jos hetkeksi
jäät,
tuot rauhan suloisen.
Niin
monta runoa sinusta
kai salaa
kirjoitin.
Vain
yhden jouluksi
sinulle
lähetin.
Elämässä
lujasti tänään
kiinni
olen, katson aamuaurinkoon.
Yön
pimeys, huoneestani
pois
väistyköön.
Sua
odotin turhaan niin,
sinut
kätkin runoihin
eilisiin.
Ne sanat kätken
sisälleni
sydämeen,
ne sanat
on tie rakkauteen.
Niin
paljon aina täällä oivallan,
aisteillani
läpi elämän taivallan.
Sinulle
en koskaan sano hyvästi,
sanon
vain näkemiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti